Arkisto
First mover advantage kaikessa yksinkertaisuudessaan: Case Facebook vs. Google+
Fese aloitti 2004, Google+ kuutisen vuotta myöhemmin. Ero käyttäjämäärässä, preferenssissä ja tunnettuvuudessa on käsin kosketeltava.
Facebook tarvitsee oman käyttöjärjestelmän
Niin kuluttaja- kuin bisnes-IT:ssä ollaan siirrytty ekosysteemien kilpailuun. Toimijoita on karkeasti neljä: Microsoft & Windows, Google & Android, Apple & iOS, ja Linuxin eri jakelut. Päätavoite ekosysteemien kilpailussa on saada oma ekosysteemi alustan (tietokone, tablet tai kännykkä) käyttöjärjestelmäksi. Kun päätavoite on saavutettu, se mahdollistaa sähköisen sisällön jakelun käyttäjän alustaan ekosysteemin sovelluskauppaa käyttäen.
Facebookin uusin aluevaltaus on hakubisnes. Facebookilla onkin itse asiassa hirveä määrä käyttäjien annotoimia ja kommentoimia linkkejä. Lisäksi Facebookilla on kilpailuetu sosiaalisissa hauissa. Facebookilla on mahdollisuudet kaikkeen, ja tarkoitan todella kaikkeen. Facebook on superalusta, johon voidaan integroida rajaton määrä erilaisia ominaisuuksia. Video-hostaus, kalenterit, ohjelmat, mini-appsit, pelit, Skype, sähköposti, kuva-galleria, hakukone, verkkokauppa… ja lista jatkuu. Facebook voi päästä lähelle Googlea hakukoneominaisuuttaan kehittämällä. Samalle viivalle se pääsee kuitenkin vasta kun sillä on oma ekosysteemi, Facebook käyttis.
Verkkoon etabloituminen – viisi strategiaa
Verkkokauppa nousee kohisten. On itse asiassa noussut aina 2000-luvun puolivälistä lähtien, eikä loppua näy. Kuinka sitten etabloitua verkkoon? Esittelyssä hyvin lyhyesti viisi strategiaa.
1) Google
Useimmat etsivät tuotetietoa ja hintoja Googlen kautta. Siten Googlen käyttö on olennainen osa ostoprosessia. Tällöin pitää yksinkertaisesti näkyä Googlessa. Asiaa auttaa erityisesti, jos markkinatutkimukset osoittavat asiakkaiden käyttävän Googlea tietyn tuoteryhmän tietojen ja kauppojen etsinnässä. Venäjällä Googlen korvaa luonnollisesti Yandex ja Kiinassa Baidu.
2) ”3rd party platform”
Avataan kauppa kolmannen osapuolen sivuille, esim. Huuto.net, Ebay tai Tori.fi. Kauppa voi olla myös samanaikaa normaalissa web-osoitteessa. Strategia voi olla erityisen toimiva, jos muita saman alan kauppoja ei ole samalla kolmannen osapuolen sivustolla, ja kilpailu jo olemassa olevien verkkokauppojen kesken on kovaa. Etabloitumalla kolmannen osapuolen tarjoamalle markkinapaikalle ensimmäisenä alan kauppana saavutetaan first mover advantage.
3) Symbioosi
Tehdään yhteistyö- tai mainontasopimus jonkin merkittävän ja tunnetun portaalin tai muun sivuston kanssa. Esim. Suomi24:llä on ollut näyttäviä mainoskampanjoita eräiden ketjujen kanssa. Myös mainonta erilaisilla harrastesivuilla voi osoittautua voitokkaaksi niche-kaupoille. Symbioosi eroaa ”3rd party platformista” siinä, että symbioosissa käyttäjä ohjataan kaupan ”normaaliin” web-osoitteeseen.
4) Perinteinen media
Mainostetaan perinteisessä mediassa (printti, tv, radio, ulkomainonta, suoramainonta), ja saadaan sitä kautta asiakkaita. Strategian heikkoutena on ”mediakuilu” eli saadaanko asiakas hyppäämään perinteisen median puolelta digimedian pariin. Myös perinteisen median hinta on korkea.
5) ”F-Commerce”
Avataan kauppa Facebookissa. Tämä on itse asiassa johdannainen ”3rd party platform” -strategiasta. Kuitenkin Facebook on jo instituutio sinäänsä, joten se ansaitsee erityisen maininnan. Strategian vahvuutena sen sosiaalinen aspekti. Heikkoutena taas F-Commercen kehittymättömyys – Facebookia ei vielä nähdä ostospaikkana, vaikka Facebookissa on jo toteutettu täysiverisiä verkkokauppoja. Toisaalta heikkouden voi kääntää vahvuudeksi. Aikainen läsnäolo Facebookissa varmistaa oikein toteutettuna reilun etumatkan myöhemmin F-Commercen käyttöönottaviin kilpailijoihin.
Uusi balanssi: Google ja Motorola – Nokia ja Microsoft
Google Buys Motorola For $12.5 Billion, Says “Android Will Stay Open”
No niin. Google ostaa Motorolan mobiililaiteliiketoiminnan. Kaupan tarkoituksena on ”superladata” (supercharge) Motorolan luurit Androidilla. Onko tämä Googlen vastaus Microsoft + Nokia yhteistyölle? Superlataako Microsoft Nokian luurit Windowsilla?
NFC tulee markkinoille luottokorttiyhtiöiden kautta
Viimeisimmän vuoden sisään on nähty jos jonkinmoista juttua NFC:stä, eli Near Field Communicationista. Erityisesti NFC:tä on hypetetty matkapuhelinsektorilla uudenlaisena maksutapana. Sittemmin jokaisella kännykkävalmistajalla ja tietenkin Googlella on ollut NFC-maksutapaprojekti. Sinäänsä ihan hyvä, mutta NFC tulee markkinoille mitä todennäköisemmin luottokorttiyhtiöiden kautta. Miksi? Syitä:
1) Kännykkävalmistajia tai esim. Googlea ei mielletä maksutavantarjoajiksi kaupan keskuudessa. Lyhin matka asiakkaaseen on luottokorttiyhtiöillä.
2) NFC-markkinoille haluavat uudet toimijat eivät pääsääntöisesti omaa kokemusta luotonhallinnasta. Niiden pitäisi opetella alusta asti kaikki se, mitä esim. Visa ja Mastercard ovat tehneet vuosikymmenien ajan.
3) Jos NFC-toimijat eivät tekisi yhteistyötä perinteisten luottokorttiyhtiöiden kanssa, tarkoittaisi se sitä, että kaupan pitäisi tuoda uusi maksutapa käteisen ja korttien lisäksi: NFC-maksu. Epäilen, että kauppa olisi valmis maksamaan ”kolmannesta maksutavasta”, etenkin jos perinteisiin luottokortteihin olisi saatavissa NFC-ominaisuus.
NFC:n ensimmäinen aalto
Ensimmäiset käytännön sovellukset NFC:stä tullaan mitä todennäköisemmin näkemään perinteisiltä luottokorttiyhtiöiltä. Toisessa aallossa konvergenssin taso saattaa olla jo lisääntynyt, ja luottokortin NFC-siru voi olla integroituna esim. matkapuhelimeen.
Se, mitä ei tule tapahtumaan
Matkapuhelinvalmistajat, kuten Nokia, ja käyttöjärjestelmätoimittajat kuten Google tuskin tulevat saamaan osuutta NFC-markkinasta. Syyt tähän luettelin edellä.
Asiaan liittyvä uutinen
Uusi Suomi uutisoi aiheesta:
Suomessa voi mahdollisesti jo ensi vuonna maksaa ostoksensa uudenlaisella etäluettavalla maksukortilla. Samaan arvioon päätyvät niin korttiyhtiö Luottokunta kuin Keskokin, kertoo Yle Uutiset.
– Uusi Suomi 12.7.2011
Writeboard kokoaa kaikki samalle sivulle
Writeboard.com on erinomainen työkalu tekstin työstämiseen ryhmässä.
Aikaisemmin tässä blogissa mainittu, mainio Etherpad on nyt Googlen omistuksessa. Ei varmaan mene kovin kauaa, kun Googlen verkko-appseissa nähdään osia Etherpadista. Niin hyvä se oli.
Vaihtoehtoja iPadille
iPadia myydään tällä hetkellä erittäin mojovaan hintaan. Tablet-koneen omistajaksi pääsee kuitenkin vähemmällä, jos ei pidä Applen softaa erityisen haluttavana. Mm. Dealextreme.com myy Googlen Androidilla ja 7-tuuman näytöllä varustettua tablettia hintaan 107 USD.
http://www.dealextreme.com/details.dx/sku.42070
iPadin hinnassa todellakin on ilmaa. Siitä kertoo mm. Intian hallituksen tablet prototyyppi, jonka voi hankkia 35 dollarilla.
Yltääkö konversiosi maaliin saakka?
Konversio on paljon puhuttu sana näinä päivinä. Konversio esimerkiksi ilmaisee kuinka moni nettimainoksen nähnyt klikkaa sitä (CTR, Click-through rate). Vielä parempi mitta on kuinka moni verkkokauppaan saapunut oikeasti ostaa sieltä jotakin. Tukeehan nettikauppasi tätä mittausta? Silloin pystyt suuntaamaan mainontaa vain kannattaville asiakkaille. Ketjun on oltava katkeamaton – aina mainoksesta verkkokaupan check-outiin. Keskity siis ostaviin asiakkasiin.
”What if Google…” -argumentti
Google on internetin kuningas. Sen palvelut ovat käytetyimpiä, se ulottuu joka paikkaan, sillä on kapasiteettia. Aina kun on kyse internetissä tapahtuvasta aktiviteetista, on Google otettava huomioon. Tällaista mekanismia voisi kuvailla ”What if Google…” -argumentiksi.
Printtimedialle ”What if Google…” -argumentti on tullut jo tutuksi online-siirtymän yhteydessä. Se havahtui siihen, että netissä mainosmarkkinat toimivat eri tavalla kuin printtimaailmassa. Seuraavaksi argumentti koskettaa tv-alan toimijoita, kun netti-tv:n mahdollistavat laitteet yleistyvät. Google on sillä saralla valmiina Youtube-palvelunsa kanssa. Perinteinen broadcasting-alan mainosmalli (=30 sekunnin spotti) kohtaa koko web 2.0 repertuaarin – mitattavuuden, yksilöitävyyden, kohdennettavuuden, on demand -periaatteen, kansainvälisyyden, interaktiivisuuden. Rumaa jälkeä on luvassa.
Yksityisistä tiedoista tulossa kilpailuetu
Googlen hakusanamainonnan menestyksen takana on käyttäjän selaushistorian tallentaminen. Tällä voidaan osaltaan lisätä todennäköisyyttä, jolla käyttäjä klikkaa hänelle näytettävää tekstimainosta eli toisinsanoen käyttäjälle näytetään ainoastaan mainoksia, joista hän on kiinnostunut aikaisemman selaushistorian perusteella. Google tallentaa selaushistoriaa omien sivujensa lisäksi kolmansien osapuolten sivuilta, joilla on käytössä Google Adsense tai Analytics. Mitä laajempi Googlen verkosto on, sen parempi kokonaiskuva käyttäjän mieltymyksistä pystytään samaan.
Sanoman vastaus nettimainontaan on Sanoma Outlet. Ulkonäöltään se on Googlea vastaava. Itse verkosto kuitenkin rajoittuu muutamaan kymmeneen Sanoman nettijulkaisuun, kuten HS.fi, Iltasanomat, Taloussanomat jne. Verkoston ollessa varsin rajoittunut – maantieteellisenä alueena Suomi, sivuina vain kaupallisia julkaisuja – itse käyttäjä-spesifinen mainonta ei varmasti ole yhtä tuottoisaa kuin Googlen mallilla. Miksi? Koska Outlet-verkosto on varsin rajoittunut Googleen verrattuna. Käyttäjästä kerättävä tieto niin pienessä verkostossa ei voi olla yhtä laadukasta kuin Googlella.
Tänään MTV3:n julkaiseman uutisen mukaan vakuutusyhtiöt ovat kiinnostuneita Facebookin yksityistiedoista. Pääsystä yksityisiin tietoihin tulee epäilemättä kilpailuetu useilla toimialoilla. Yksityisen tiedon soveltamisella pystytään parantamaan monia todennäköisyyksiä.
Tekniikka Talous Tulevaisuus Blogi 