Arkisto

Posts Tagged ‘BeBook’

Lukulaitteet – missä nyt mennään?

Lukulaitteet yleistyvät. Tämäkin blogi saa lähes päivittäin klikkauksia hakukoneista lukulaitteisiin liittyvillä hakusanoilla aikaisemmin postatun artikkelin E-kirjat ja lehdet pioneerivaiheessa Suomessa ansiosta.

Lukulaitteet ja printtimedia

http://blogit.tietokone.fi/tietojakoneesta/2010/03/lukulaitteista-toivotaan-lehtitalojen-pelastajaa/

http://blogit.hs.fi/hsnext/maistiaisia-ipad-lehdista

http://www.bonnier.com/en/content/future-e-readers

http://www.hs.fi/juttusarja/pekkala/artikkeli/iPad+ei+pelasta+sanomalehtiä/1135255863608

Applen iPad julkaisun myötä eri printtimediat asettavat toivonsa lukulaitteisiin. Ehkäpä mielenkiintoisinta kommentointia lukulaitteista ja printtimedian roolista niissä tarjoaa Helsingin Sanomat (HS). HS ei aio ottaa käyttöön maailmalla yleistyvää maksumallia (pay model). Sitä vastoin lukulaitteita pidetään mahdollisuutena kaapata kadonnutta kassavirtaa takaisin. Lukulaitteet siis nähdään jonkinlaisena erillisenä mediana; sitä ei nähdä nettinä eikä printtinä. Kuitenkin 3G ja WiFi yhteydet, ja niiden myötä selainohjelmat tulemaan olemaan lukulaitteissa pikemminkin sääntö kuin poikkeus, joten lukulaite on käytännössä sama kuin netti. Mielestäni maksumalli olisi paras strategia, sillä uskoisin maksumalliin perustuvan laatujournalismin olevan platform independent eli julkaisualustasta riippumatonta. Nyt erilaisista lukulaitekokeiluista saattaa tulla ”hedelmättömiä seikkailuja”.

Muista suurista mediataloista esim. Bonnier on julkaissut oman Letto lukulaitteensa, joka on käytännössä uudelleenbrändätty BeBook lukulaite (Hanlin eReader). Mielestäni noin iso satsaus ”rautaan” saattaa vaikuttaa järjettömältä ensisilmäyksellä, mutta toisaalta se varmistaa Bonnierille jakelukanavan, jota se pystyy hallitsemaan alusta loppuun. HS:n kannalta huomioonotettava strategia saattaisi olla ”Sanoma-lukulaite”, jonka softaympäristöä Sanoma kontrolloisi. Laitteeseen voisi luonnollisesti myydä HS:n lisäksi myös muita Sanoman sanoma- ja aikakauslehtiä. Entäpä miten lukijat suhtautuisivat tällaiseen laitteeseen, jonka sisältö olisi sidottu yhteen toimittajaan? Ehkäpä hyvin myötämielisesti, jos he saisivat laitteen puoli-ilmaiseksi tai jopa maksutta. ”Sanoma-lukulaitteen” bisnesmalli toimisi siis samalta pohjalta kuin tulostinlaitteissa – itse laitteen saat edullisesti, väripatruunoista (=sisällöstä) joudut sitten maksamaan.

Missä viipyy Nokian lukulaite?

Nokialla oli jo vuonna 2007 hieman iPadin kaltaisia suunnitelmia. Silloin julkaistiin Nokia N800 Internet Tablet. Hieman kärjistetysti voi ehkä sanoa, että N800:ssa oli kaikki mitä iPad:issä on nyt. Kosketusnäyttö ja ”silmäkarkkigrafiikka” vain puuttuivat. Nokia oli uskomattoman lähellä iPad:in kaltaista uutuutta, mutta kuitenkin niin kaukana.

Lukulaitteet käyttävät 3G:tä ja WiFi:ä verkottumiseen ja tarjoavat sähköisiä sisältöjä. Nokialla on myös oma Apple Store, eli Ovi. Samoin matkaviestintätekniikka on Nokian ydinosaamisaluetta. Nokialla on siis kaikki mitä tarvitaan lukulaitteen tai tablet-laitteen julkaisuun. Tiedän, että Nokia on ollut varovainen siirtymään pois ydinosaamisalueeltaan, esim. digiboxit saivat jäädä ja Nokian Netbookista ei ehkä tule 2-versiota, mutta mielestäni Nokian pitäisi ehdottomasti iskea kiinni tähän rakoon. Missä siis Nokian lukulaite viipyy? Jokainen päivä antaa iPad:ille ja Kindlelle enemmän jalansijaa.

Mainokset

E-kirjat ja lehdet pioneerivaiheessa Suomessa

Kauppalehti: Bonnier tuo ”lettunsa” Suomeenkin

Kotimaan e-lukulaitemarkkinoille on tulossa uusi tulokas, tällä kertaa kustannusjätti Bonnierilta. Bonnierin Letto lukulaite pohjautuu ilmeisesti kuitenkin BeBookin mini eReadriin, jollaisia on jo saatavissa verkkokaupoista. Laitevalmistajat (mm. Sony) ja jälleenmyyjät (Amazon) ovatkin jo julkistaneet omat lukijansa. Näen lukulaitteita kasvavissa määrin junassa. Voisi hyvin sanoa, että e-kirjat ja lehdet ovat tällä hetkellä pioneerivaiheessa Suomessa. Omien havaintojen perusteella laitteita käyttävät eniten 15-25 -vuotiaat ”early adapters”.

Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä minkälaisia standardeja lukulaitteisiin kehittyy ja erityisesti mitkä toimijat keräävät suurimman potin e-kirjamarkkinoilla. Tässä hieman spekulointia tulevasta.

Laitevalmistajat

Fyysinen rajapinta on välttämättömyys sähköiselle lukukokemukselle. Kuitenkin elektroniikkaa valmistavat tänä päivänä muutkin toimijat kuin Sony. Laitevalmistajilla ei ole hallussaan niin vahvaa jakelukanavaa kuten jälleenmyyjillä, eikä sisältöä, kuten kustantamoilla. Laitevalmistajien vahvuuksia ovat sähköiseen paperiin ja muuhun lukulaitetekniikkaan liittyvät patentit. Kuitenkin lukulaite itsessään on vahva jakelukanava, jos sen kautta voi ladata sisältöä. Tämä laitevalmistajien kannattaisi muistaa.

Jälleenmyyjät

Jälleenmyyjien valtti lukulaitekisassa on jakelukanava. Kun se on hallussa, asiakkaat ovat jo ”valmiina” ja sisältöä on verrattain helppo myydä. Jälleenmyyjistä Amazon tuotti itse Kindle-lukulaitteensa. Projektiin osallistui mm. Palmin ja Applen entisiä insinöörejä, joilla oli kokemusta kannettavien laitteiden suunnittelusta. Lukulaite tuotettiin alihankintana. Tällä tavoin Amazon sai käyttöönsä valtin laitevalmistajia vastaan.

Kustantajat

Kustantajalla on hallussaan sisältö. Bonnierilla on nyt lisäksi fyysinen rajapinta hankittuna Letto -lukulaitteen muodossa. Kuitenkin kuluttaja tarvitsee todennäköisesti vain yhden lukulaitteen, ja haluaa lukea sillä e-kirjoja useilta kustantajilta. Nähtäväksi jää, miten kustantajat sitouttavat fyysisiä laiteratkaisuja toimintaansa. Lisäksi e-lehdet eivät ainakaan nykyisessä koossaan mahdu kirjoille tarkoitetun lukulaitteen ruudulle. Mahdollinen uhka kustantajille on myös laiton kopiointi, joka syö liikevoittoa samalla tavalla kuin mp3-musiikin, elokuvien ja pelien kohdalla.

Perinteiset kirjakaupat

Lukulaitteisiin on mahdollista ladata sisältöä mekaanisesti muistikortilta ja internetistä. Perinteiset brick-and-mortar kirjakaupat tulevat todennäköisesti olemaan häviäjiä, sillä muistikortilla olevaa sisältöä voi myydä periaatteessa kuka tahansa, eikä internetin kautta tapahtuvasta sisällönlatauksesta tule kassavirtaa kivijalkamyymälään.

Pian tulee aika, jolloin suurten jälleenmyyjien, Mustan Pörssin, Expertin, Gigantin, Anttilan, Citymarketin, Prisman ja muiden on päätettävä lukulaitteiden ottamisesta valikoimiinsa. Tällöin sisäänostajien on tiedettävä standardeista ja laitteisiin saatavan kirjavalikoiman laajuudesta, jotta he voivat ottaa kannattavimmat ratkaisut valikoimiinsa. Heitän tähän loppuun vielä ennustuksen siitä, että sähköinen lukulaite on joulun 2010 suosikkilahja, samaan tapaan kuin piikkimatto oli vuonna 2009.