SaaS ja tuottavuus

Web 2.0 tekniikoita käyttävät Sofware as a Service (SaaS) sovellukset ovat yleistyneet. Ne ovat helppoja ottaa käyttöön, eivätkä vaadi nimeksikään ylläpitoa. Käyttäjän koneella on vain käyttöliittymä ja käyttäjän syöttämät tiedot tallentuvat palvelimelle. Jokainen ohjelmaan vaikuttava komento välittyy käyttäjältä internetin kautta ohjelmapalvelimelle.

SaaS sovellusta hankittaessa on hyvä kiinnittää huomiota myös tuottavuuteen. Koska ohjelmaa ei ajeta kokonaisuudessaan käyttäjän koneella, tarkoittaa se viivettä käyttäjän ja ohjelmapalvelimen välillä. Viiveen pituus riippuu SaaS-ohjelmiston ohjelmakoodin koosta, toimintalogiikasta, selainohjelmasta, internet-yhteyden nopeudesta ja ohjelmapalvelinympäristön nopeudesta ja sijainnista. SaaS-sovelluksen on oltava riittävän responsive, jotta tuottavuus olisi vastaavalla tasolla kuin esim. lähiverkon palvelimella ajettavan ohjelman kohdalla. Jos SaaS-sovellusta käytetään paljon ajallisesti ja sillä on runsaasti käyttäjiä, sovelluksen viiveet alkavat näkyä tuottavuudessa.

http://www.wormly.com/help/case-studies/the-web-2.slow

http://blog.dynatrace.com/2010/02/10/why-web-2-0-requires-end-to-end-performance-analysis-and-how-to-do-it/

http://djgreer.wordpress.com/2009/09/18/why-are-web-pages-so-slow/

Miten tämä vaikuttaa tulevaisuuteen?

Verkkoinfrastruktuurin nopeudella tulee olemaan suuri merkitys SaaS:in levitessä ympäri maailmaa. Tietyt maantieteelliset alueet voivat saada SaaS:ista tuottavuusedun, jos alueen verkossa on nopeutta ja kapasiteettia, ja palvelinkeskukset sijaitsevat hyvien yhteyksien päässä. Toisaalta, internet-liikenne tulee lähivuosina kasvamaan rajusti netti-tv:n ja nettipuheluiden lisääntyessä. Jos verkon nopeus ja kapasiteetti ei kasva, voi tiettyjen alueiden tuottavuus jäädä muista alueista jälkeen.

Nettirekrytoinnin trendejä

Runsaasti kansoitetun Intian nettirekrytoinnissa on huomattavissa trendi akkreditointipalveluissa. Käyttämällä kolmannen osapuolen tarjoamaa akkreditointipalvelua työnantaja voi varmistua sekä työnhakijan henkilöllisyydestä että koulutuksesta. Varmasti hyödyllinen ja aikaa säästävä palvelu jättimäisiä hakijamääriä seulottaessa.

http://www.crederity.com/india/

Rekrytointilomakkeen ”kaveriksi” voidaan myös liittää online-testi, jolla voidaan selvittää esim. hakijan teoriaosaamista tietystä osa-alueesta.

Älypuhelimesta PC:n korvaaja – heti kun tekniikka sen sallii

Useimmat älypuhelimet on mahdollista yhdistää ulkoiseen näyttölaitteeseen esim. TV Out liitäntää käyttämällä. Mikäpä ei siis estäisi kehityskulkua suuntaan, jossa älypuhelinta käytetään PC:n korvikkeena tai jopa korvaajana, esim. tarkkaresoluutioisten DVI ja HDMI-liitäntöjen kautta. Puhelimen kuvasignaali skaalautuisi automaattisesti pikkuruudulta isolle. Kaiken keskuksena olisi telakointiasema, johon puhelin yhdistetään, ja johon on liitetty näyttölaite ja ohjainlaitteet. Nykyinen mobiiliteknologia ei yllä laskentateholtaan vielä PC:n tasolle, mutta heti kun tekniikka antaa myötä, kulkee henkilökohtainen tietokoneesi taskussasi.

Ainakin kiinalainen Aigo on kunnostautunut MID-laitteissa (Mobile Internet Device), jotka ovat älypuhelimen ja läppärin risteytyksiä. Aigo MID laitteissa pyörii Windows XP.

http://en.aigo.com/en/ProductCategory-44.aspx

Aigo MID running XP

Mihin taloudellisen lisäarvon tuottaminen perustuu?

Neljä eri tapaa, kaikkia voidaan käyttää erikseen tai samanaikaisesti:

• Tuotetaan lisää tulosta käyttämättä lisää pääomaa
• Käytetään vähemmän pääomaa
• Käytetään halvempaa pääomaa
• Sijoitetaan pääomaa korkeatuottoisiin kohteisiin

(Paavola, Torppa, Lumijärvi: Miten lisätä yrityksen arvoa. WSOY, 1997.)

Miksi sitten näiden tiedostaminen on tärkeää? Jotta voidaan tarkastella miten uusi keksintö, menetelmä, innovaatio jne. tuottaa yritykselle lisäarvoa.

Mitattavuus tulee nyt puhelinkanavaan

http://www.freespee.fi/

Yritykset ovat voineet mitata nettisivujensa- ja mainostensa tehokkuutta analytiikkaohjelmilla kuten Google Analytics ja Snoobi. Entäpä, jos sama olisi mahdollista puhelinvaihteen kohdalla? Freespee tarjoaa palvelua, jolla yritys saa käyttöönsä statistiikkaa puhelinkanavan käytöstä. Käyttämällä Freespee-numeroita, yritys voi seurata tarkasta mistä lähteistä soitot tulevat heille. Puhelinluetteloon ja sanomalehtiin voidaan kumpaankin painaa eri Freespee-numero, josta soitto yhdistyy yrityksen omaan numeroon. Välimatkalla Freespee-analytiikka kirjaa tiedot soitosta, ja myöhemmin yritys voi tarkastella mistä lähteestä sille tulee eniten soittoja, sijoittaa mainontapanostustaan uudelleen, ja parantaa mainonnan ROI-arvoa. Erikoisuutena Freespee tallentaa tiedot myös vastaamattomista puheluista, jolloin palvelun käyttö mahdollistaa myös paremman kapasiteettisuunnittelun call-centereissä.

Muistan aiemmin jonkun luettelomediayhtiön tarjonneen samantapaista ratkaisua, eli luettelossa julkaistavaan mainokseen olisi saanut erillisen numeron, johon soitetut numerot olisi tallennettu. Tällä oli tarkoitus todistaa luettelomedian tehokkuutta mainontakanavana. Freespee kuitenkin eroaa merkittävästi tästä mallista, mahdollistaen mitattavuuden käytännössä kaikista lähteistä, joissa puhelinnumeroa käytetään.

Mainitsemisen arvoinen ryhmätyösovellus

http://etherpad.com/

Mahdollistaa saman dokumentin työstämisen muiden kanssa. Sisältää myös chat-ominaisuuden. Import/export -mahdollisuus. Dokumentin muutoksia voi lisäksi tarkastella aikajanalla. Ja mikä parasta, ei vaadi kirjautumista tai rekisteröitymistä. Nopea ja selkeä toteutus.

Lisäksi Etherpadin tekijät ovat laittaneet feedback napin alakulmaan. Erityisen hyvä oivallus, jolla käyttäjiltä saadaan suoraan palautetta. Ja ilmaiseksi!

Tällaisia tulemme näkemään enemmän jatkossa.

Kasvuyrittäjyys on päivän sana

Käsite kasvuyrittäjyys on nyt pinnalla. Termi näyttää diffusoituneen aina valtiollisista toimijoista (Sitra, TE-Keskus) ammattikorkeakoulujen yrityshautomoiden kautta upouuteen Aalto-yliopistoon. Kasvuyrittäjyyden markkinapenetraatio on siis hyvä. Toivottavasti termi diffusoituu instituutioista myös käytännön toimijoihin ja toteuttajiin mahdollisimman laajasti. Kasvuyrittäjyys näyttää myös korvanneen aiemman muotitermin, innovaation. Sinäänsähän innovaatio sisältyy kasvuyrittäjyyteen toimien yritystoiminnan kasvun ja kannattavuuden mahdollistamana pohjana. ”Virallinen” määritelmä kasvuyrittäjyydelle taitaa olla 10-15 % vuotuinen kasvu.

Mitä kasvuyrittäjyys on?

Tässä joitakin käsityksiäni siitä mitä kasvuyrittäjyys pitää sisällään:

• Uuden, paremman, halvemman, helpomman, käytännöllisemmän jne. tavan toteuttaa jokin vanha asia. Tämä vaatii rohkeaa ja mielikuvituksellista ajattelua.
• Vahvasti asialleen omistautuneen yrityksen ytimen muodostavat yrittäjät.
• Tekniikan entistä kokonaisvaltaisempaa hyödyntämistä liiketoiminnassa. Tämä vaatii korkeakoulutettuja toteuttajia.
• Markkinoiden ulottamista myös Suomen ulkopuolelle. Tämä vaatii ulkomaanosaajia.
• Eri tieteenalojen yhdistämistä liiketoiminnassa.

Toivotetaan onnea ja menestystä kasvuyrittäjille!

Trendinä sähköinen yritysturvallisuus

Reaalimaailmassa yrityksen turvallisuuteen panostetaan voimakkaasti – lukot, palovaroitinjärjestelmät, videovalvonta jne. Liiketoiminnan muuttaessa sähköiseksi kasvavalla vauhdilla turvallisuusratkaisujen tarve ei suinkaan ole vähentynyt, vaan pikemminkin muuttanut muotoaan. On todennäköistä, että samalla tavalla kuin yritykset ennen ostivat turvapalveluja vartiointiliikkeiltä ja vastaavilta, niin sähköisiä turvapalveluja tarjoavien yritysten määrä tulee kasvamaan. Suomessa toimivista tunnetuin lienee Nixu Oy, joka keskittyy konsultointiin.

Kokonaisratkaisu, vai vain palasia?

Muistan lukeneeni erään Tietoviikon artikkelin, jossa eräs CIO päivitteli kokonaisturvallisuuden tarjoajien puutetta. Kuulemma nykyisellään yritys joutuu hankkimaan palasia sieltä täältä – virustorjuntaa, palomuuria jne. Ei siis ole yhtä toimijaa, joka tarjoaisi ”koko paketin”. Tarkemmin mietittynä ”koko paketin” tarjoaminen on erittäin vaativaa – yrityksellä on oltava tietotaitoa monista eri tietoturvan alueista ja tilaajasuhteet alan parhaiden ratkaisujen toimittajiin. Oman lisämausteensa tähän soppaan antaa eri ratkaisujen mahdolliset yhteensopivuus- ja mittakaavaongelmat. Tuleeko 2010-luvulla olemaan siis ”koko paketin” tarjoavia toimijoita, vai kasaavatko yritykset turvallisuuden vieläkin osista?

Uusi käsite ilmaantuu – miten käsität sen?

SCM, ERP, TQM, CRM, ABM, KM, BPR, Six Sigma, BMS, JBD…

Käsitätkö sen:

1. Filosofiana?
2. Strategiana?
3. Kyvykkyytenä?
4. Prosessina?
5. Teknologiana?

Käsitteet kannattaa aina käydä läpi saman käsitteen parissa ahertavien kesken. Se varmistaa, että kaikki ovat ”samalla sivulla”. Samalla uuden käsitteen ilmaantuessa, viisijako antaa hyvän keskustelunaloituksen, jolla kaikki pääsevät aiheeseen sisälle.

Televisio vs. netti

Aikaisempi viesti tässä blogissa käsitteli printin ja netin ansaintalogiikkaa, toinen viesti internetin tuloa televisioihin. Lähtökohtaisesti monet julkaisut siirtyivät nettiin ymmärtämättä miten se on erilainen kanavaympäristönä, ja miten mainonta toimii netissä. Sama on tapahtumassa television kohdalla n. 5 vuoden sisällä.

Nykyisen kaltaisesta digiboksista saa näkymään:

1. Terrestriaali/kaapeli/satelliittiverkon kautta näkyvät ohjelmat
2. Pc:n kautta ladatut, digiboksin kovalevylle siirretyt ohjelmatallenteet

Liikkuvan kuvan siirtoon soveltuvien supernopeiden internet-yhteyksien yleistyttyä ja internet-ominaisuuksien tultua digibokseihin ja televisioihin lista näyttää tältä:

1. Terrestriaali/kaapeli/satelliittiverkon kautta näkyvät ohjelmat
2. Pc:n kautta ladatut, digiboksin kovalevylle siirretyt ohjelmatallenteet
3. Netin videopalvelujen kautta välitettävät ohjelmat (digiboksin oma internet-yhteys)

Tämä tarkoittaa myös sitä, että nykyisille terrestriaali/kaapeli/satelliittiverkon toimijoille tulee kertalaakista useita kilpailevia ulkomaisia ja kotimaisia kanavia.

Televisiotoimijat ovat pääosin mainosrahoitteisia. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, kumpi mainostuote on kysytympi netin aikakaudella, 30 sekunnin spotti, vai 100 000 näyttökertaa tai klikkiä. Lisäksi tulee huomioida, että netti-tv:tä katsotaan on-demand periaatteella.

Nettimainonta on yksilöitävissä,  terrestriaali/kaapeli/satelliittiverkon kautta lähettävä broadcasting tekniikkaan pohjautuva mainonta taas ei ole. Mainonnan tehokkuutta voi parantaa todennäköisyyttä lisäämällä. Todennäköisyyttä, jolla katsoja siis reagoi ja vastaa mainoksen nähtyään. Netissä tätä on helppo mitata. Millä todennäköisyydellä katsoja siis on kiinnostunut uudesta autosta, uudenlaisesta partahöylästä, naisten shampoosta yms? Menettääkö vanha broadcasting media mainostajia nettiin siis myös tässäkin?