Arkisto

Archive for helmikuu 2010

SaaS ja tuottavuus

Web 2.0 tekniikoita käyttävät Sofware as a Service (SaaS) sovellukset ovat yleistyneet. Ne ovat helppoja ottaa käyttöön, eivätkä vaadi nimeksikään ylläpitoa. Käyttäjän koneella on vain käyttöliittymä ja käyttäjän syöttämät tiedot tallentuvat palvelimelle. Jokainen ohjelmaan vaikuttava komento välittyy käyttäjältä internetin kautta ohjelmapalvelimelle.

SaaS sovellusta hankittaessa on hyvä kiinnittää huomiota myös tuottavuuteen. Koska ohjelmaa ei ajeta kokonaisuudessaan käyttäjän koneella, tarkoittaa se viivettä käyttäjän ja ohjelmapalvelimen välillä. Viiveen pituus riippuu SaaS-ohjelmiston ohjelmakoodin koosta, toimintalogiikasta, selainohjelmasta, internet-yhteyden nopeudesta ja ohjelmapalvelinympäristön nopeudesta ja sijainnista. SaaS-sovelluksen on oltava riittävän responsive, jotta tuottavuus olisi vastaavalla tasolla kuin esim. lähiverkon palvelimella ajettavan ohjelman kohdalla. Jos SaaS-sovellusta käytetään paljon ajallisesti ja sillä on runsaasti käyttäjiä, sovelluksen viiveet alkavat näkyä tuottavuudessa.

http://www.wormly.com/help/case-studies/the-web-2.slow

http://blog.dynatrace.com/2010/02/10/why-web-2-0-requires-end-to-end-performance-analysis-and-how-to-do-it/

http://djgreer.wordpress.com/2009/09/18/why-are-web-pages-so-slow/

Miten tämä vaikuttaa tulevaisuuteen?

Verkkoinfrastruktuurin nopeudella tulee olemaan suuri merkitys SaaS:in levitessä ympäri maailmaa. Tietyt maantieteelliset alueet voivat saada SaaS:ista tuottavuusedun, jos alueen verkossa on nopeutta ja kapasiteettia, ja palvelinkeskukset sijaitsevat hyvien yhteyksien päässä. Toisaalta, internet-liikenne tulee lähivuosina kasvamaan rajusti netti-tv:n ja nettipuheluiden lisääntyessä. Jos verkon nopeus ja kapasiteetti ei kasva, voi tiettyjen alueiden tuottavuus jäädä muista alueista jälkeen.

Mainokset
Kategoriat:Web 2.0 Avainsanat: , ,

Nettirekrytoinnin trendejä

Runsaasti kansoitetun Intian nettirekrytoinnissa on huomattavissa trendi akkreditointipalveluissa. Käyttämällä kolmannen osapuolen tarjoamaa akkreditointipalvelua työnantaja voi varmistua sekä työnhakijan henkilöllisyydestä että koulutuksesta. Varmasti hyödyllinen ja aikaa säästävä palvelu jättimäisiä hakijamääriä seulottaessa.

http://www.crederity.com/india/

Rekrytointilomakkeen ”kaveriksi” voidaan myös liittää online-testi, jolla voidaan selvittää esim. hakijan teoriaosaamista tietystä osa-alueesta.

Älypuhelimesta PC:n korvaaja – heti kun tekniikka sen sallii

Useimmat älypuhelimet on mahdollista yhdistää ulkoiseen näyttölaitteeseen esim. TV Out liitäntää käyttämällä. Mikäpä ei siis estäisi kehityskulkua suuntaan, jossa älypuhelinta käytetään PC:n korvikkeena tai jopa korvaajana, esim. tarkkaresoluutioisten DVI ja HDMI-liitäntöjen kautta. Puhelimen kuvasignaali skaalautuisi automaattisesti pikkuruudulta isolle. Kaiken keskuksena olisi telakointiasema, johon puhelin yhdistetään, ja johon on liitetty näyttölaite ja ohjainlaitteet. Nykyinen mobiiliteknologia ei yllä laskentateholtaan vielä PC:n tasolle, mutta heti kun tekniikka antaa myötä, kulkee henkilökohtainen tietokoneesi taskussasi.

Ainakin kiinalainen Aigo on kunnostautunut MID-laitteissa (Mobile Internet Device), jotka ovat älypuhelimen ja läppärin risteytyksiä. Aigo MID laitteissa pyörii Windows XP.

http://en.aigo.com/en/ProductCategory-44.aspx

Aigo MID running XP

Kategoriat:Trendiennuste Avainsanat: ,

Mihin taloudellisen lisäarvon tuottaminen perustuu?

Neljä eri tapaa, kaikkia voidaan käyttää erikseen tai samanaikaisesti:

  • Tuotetaan lisää tulosta käyttämättä lisää pääomaa
  • Käytetään vähemmän pääomaa
  • Käytetään halvempaa pääomaa
  • Sijoitetaan pääomaa korkeatuottoisiin kohteisiin

(Paavola, Torppa, Lumijärvi: Miten lisätä yrityksen arvoa. WSOY, 1997.)

Miksi sitten näiden tiedostaminen on tärkeää? Jotta voidaan tarkastella miten uusi keksintö, menetelmä, innovaatio jne. tuottaa yritykselle lisäarvoa.

Kategoriat:Uncategorized Avainsanat: ,

Mitattavuus tulee nyt puhelinkanavaan

http://www.freespee.fi/

Yritykset ovat voineet mitata nettisivujensa- ja mainostensa tehokkuutta analytiikkaohjelmilla kuten Google Analytics ja Snoobi. Entäpä, jos sama olisi mahdollista puhelinvaihteen kohdalla? Freespee tarjoaa palvelua, jolla yritys saa käyttöönsä statistiikkaa puhelinkanavan käytöstä. Käyttämällä Freespee-numeroita, yritys voi seurata tarkasta mistä lähteistä soitot tulevat heille. Puhelinluetteloon ja sanomalehtiin voidaan kumpaankin painaa eri Freespee-numero, josta soitto yhdistyy yrityksen omaan numeroon. Välimatkalla Freespee-analytiikka kirjaa tiedot soitosta, ja myöhemmin yritys voi tarkastella mistä lähteestä sille tulee eniten soittoja, sijoittaa mainontapanostustaan uudelleen, ja parantaa mainonnan ROI-arvoa. Erikoisuutena Freespee tallentaa tiedot myös vastaamattomista puheluista, jolloin palvelun käyttö mahdollistaa myös paremman kapasiteettisuunnittelun call-centereissä.

Muistan aiemmin jonkun luettelomediayhtiön tarjonneen samantapaista ratkaisua, eli luettelossa julkaistavaan mainokseen olisi saanut erillisen numeron, johon soitetut numerot olisi tallennettu. Tällä oli tarkoitus todistaa luettelomedian tehokkuutta mainontakanavana. Freespee kuitenkin eroaa merkittävästi tästä mallista, mahdollistaen mitattavuuden käytännössä kaikista lähteistä, joissa puhelinnumeroa käytetään.

Mainitsemisen arvoinen ryhmätyösovellus

http://etherpad.com/

Mahdollistaa saman dokumentin työstämisen muiden kanssa. Sisältää myös chat-ominaisuuden. Import/export -mahdollisuus. Dokumentin muutoksia voi lisäksi tarkastella aikajanalla. Ja mikä parasta, ei vaadi kirjautumista tai rekisteröitymistä. Nopea ja selkeä toteutus.

Lisäksi Etherpadin tekijät ovat laittaneet feedback napin alakulmaan. Erityisen hyvä oivallus, jolla käyttäjiltä saadaan suoraan palautetta. Ja ilmaiseksi!

Tällaisia tulemme näkemään enemmän jatkossa.

Kategoriat:Web 2.0

Kasvuyrittäjyys on päivän sana

Käsite kasvuyrittäjyys on nyt pinnalla. Termi näyttää diffusoituneen aina valtiollisista toimijoista (Sitra, TE-Keskus) ammattikorkeakoulujen yrityshautomoiden kautta upouuteen Aalto-yliopistoon. Kasvuyrittäjyyden markkinapenetraatio on siis hyvä. Toivottavasti termi diffusoituu instituutioista myös käytännön toimijoihin ja toteuttajiin mahdollisimman laajasti. Kasvuyrittäjyys näyttää myös korvanneen aiemman muotitermin, innovaation. Sinäänsähän innovaatio sisältyy kasvuyrittäjyyteen toimien yritystoiminnan kasvun ja kannattavuuden mahdollistamana pohjana. ”Virallinen” määritelmä kasvuyrittäjyydelle taitaa olla 10-15 % vuotuinen kasvu.

Mitä kasvuyrittäjyys on?

Tässä joitakin käsityksiäni siitä mitä kasvuyrittäjyys pitää sisällään:

  • Uuden, paremman, halvemman, helpomman, käytännöllisemmän jne. tavan toteuttaa jokin vanha asia. Tämä vaatii rohkeaa ja mielikuvituksellista ajattelua.
  • Vahvasti asialleen omistautuneen yrityksen ytimen muodostavat yrittäjät.
  • Tekniikan entistä kokonaisvaltaisempaa hyödyntämistä liiketoiminnassa. Tämä vaatii korkeakoulutettuja toteuttajia.
  • Markkinoiden ulottamista myös Suomen ulkopuolelle. Tämä vaatii ulkomaanosaajia.
  • Eri tieteenalojen yhdistämistä liiketoiminnassa.

Toivotetaan onnea ja menestystä kasvuyrittäjille!

Kategoriat:Uncategorized Avainsanat: ,