Erään juomainnovaation tarina – Case Red Bull

Aikaisemmin käsittelin sitä miten innovaatiot syntyvät. Totesin, että ne voivat syntyä joko tarpeeseen tai vahingossa. Red Bull energiajuoman alkuperä on itse asiassa 80-luvulla, jolloin eräs itävaltalainen herra kävi Thaimaassa lomalla. Lomalla hän huomasi, että maassa myydään erityistä piristysjuomaa, joka on käytännössä kahvin ja limonadin sekoitus. Siinä on piristäviä ainesosia, mutta se ei näytä kahvilta vaan on enemmän virvoitusjuoman tapaisempi.

 

Havaittuaan, ettei lännessä myydä samanlaista juomaa, aisti itävaltalainen herramme markkinaraon. Siitä sai alkunsa Red Bull, joka on tänäpäivänä markkinajohtaja energiajuomissa. Thaimaalainen juomainnovaatio käytännössä muutettiin Eurooppalaiseen makuun.

Miten innovaatiot todella syntyvät?

Istutaan alas ja innovoidaan. Onko meillä tunnin kuluttua käsissämme uusi innovaatio? Todennäköisesti ei. Innovaatiot tuntuvat syntyvän pääasiallisesti kahdella tapaa – out of necessity eli tarpeeseen, ja hieman yllättäen, vahingossa.

Out of necessity

Esimerkiksi Facebookissa ahtaajalakon aikana avattu vuokratyöfirma voidaan laskea tähän kuuluvaksi. Olennaista tässä on reagointi eteen tulleeseen ongelmaan tai tilanteeseen.

Vahingossa

Tämä liittyy yleensä ruokaan ja juomaan. Hyvin moni uusi ruokalaji on syntynyt, kun aineksien puutteessa on sekaan heitetty jotain korvaavaa. Tai ruoka on kypsentynyt tai muhinut liian kauan. Samoin keksittiin mikroaaltouuni. Englantilainen tutkainsinööri käveli vahingossa käynnissä olevan tutkan edestä suklaapatukka taskussaan, jolloin suklaapatukka alkoi sulaa. Jokaisessa tapauksessa ei olla tarkoituksella etsitty uutta innovaatiota. Muun muassa Youtubesta oli alunperin tarkoitus tulla video-versio Hot Or Not -palvelusta. Flickr-tiimi taas työskenteli alunperin moninpelattavan nettiroolipelin kimpussa.

Kasvuyrittäjyys on päivän sana

Käsite kasvuyrittäjyys on nyt pinnalla. Termi näyttää diffusoituneen aina valtiollisista toimijoista (Sitra, TE-Keskus) ammattikorkeakoulujen yrityshautomoiden kautta upouuteen Aalto-yliopistoon. Kasvuyrittäjyyden markkinapenetraatio on siis hyvä. Toivottavasti termi diffusoituu instituutioista myös käytännön toimijoihin ja toteuttajiin mahdollisimman laajasti. Kasvuyrittäjyys näyttää myös korvanneen aiemman muotitermin, innovaation. Sinäänsähän innovaatio sisältyy kasvuyrittäjyyteen toimien yritystoiminnan kasvun ja kannattavuuden mahdollistamana pohjana. ”Virallinen” määritelmä kasvuyrittäjyydelle taitaa olla 10-15 % vuotuinen kasvu.

Mitä kasvuyrittäjyys on?

Tässä joitakin käsityksiäni siitä mitä kasvuyrittäjyys pitää sisällään:

• Uuden, paremman, halvemman, helpomman, käytännöllisemmän jne. tavan toteuttaa jokin vanha asia. Tämä vaatii rohkeaa ja mielikuvituksellista ajattelua.
• Vahvasti asialleen omistautuneen yrityksen ytimen muodostavat yrittäjät.
• Tekniikan entistä kokonaisvaltaisempaa hyödyntämistä liiketoiminnassa. Tämä vaatii korkeakoulutettuja toteuttajia.
• Markkinoiden ulottamista myös Suomen ulkopuolelle. Tämä vaatii ulkomaanosaajia.
• Eri tieteenalojen yhdistämistä liiketoiminnassa.

Toivotetaan onnea ja menestystä kasvuyrittäjille!