Arkisto

Archive for helmikuu 2011

Ajatuksia web-palvelun julkaisemisesta – osa 7

Tarkastelen web-palvelun julkaisua sijoittajan näkökulmasta. Minkälaiseen web-palveluun ja yritykseen sijoittaisin? Tässä joitain valittuja paloja:

SIJAINTI

Onko yrityksen fyysinen toimipaikka jokin muu kuin pääkaupunkiseutu? Jos web-palvelua kehittävä yritys ei sijaitse pääkaupunkiseudulla, niin se on ehdoton no-no. Todellisia kokeneita osaajia on käytännössä vaikea löytää maakunnista. Henkilöstövoimavaroja ajatellen sijainti pääkaupunkiseudulla on siis todella tarpeen. Myös työ- ja myyntimatkat maakunnista pääkaupunkiseudulle syövät työntekijöiden aikaa, jonka voisi käyttää paremmin. Startup-maailmassa kello käy kokoajan, joten aika on myös rahaa. Monet yritykset ovatkin ratkaisseet tämän erillisillä pääkaupunkiseudun myyntikonttorilla tai toimipisteellä.

IHMISET

Minkälainen on yrityksen ja palvelun syntytarina? Onko yritys ryhmätyön vai yksilön tuotos? Jos yritys tuntuu olevan merkittävissä määrin yhden henkilön varassa, niin en sijoittaisi. Startup-yritys on useimmille liikaa kannettavaksi. Tarvitaan työnjakoa ja useampia vastuunkantajia – mutta ei liikaa. Paketin pitää pysyä koossa.

Omasta kokemuksesta sanoisin, että hyvä startup-johtoryhmän rakenne olisi:

  • toimitusjohtaja
  • teknologiajohtaja
  • myynti/markkinointijohtaja(t) – tarvittaessa erillinen myyntijohtaja, ja erillinen markkinointijohtaja
  • talousjohtaja

Toimitusjohtaja olisi käytännössä vastuussa yrityksen suhteiden luomisesta. Teknologiajohtaja keskittyisi tuotantotiimin johtamiseen. Myynti/markkinointijohtaja avustaisi toimitusjohtajaa suhdetoiminnassa, ja vastaisi käytännön myynti/markkinointitoimenpiteistä. Erillinen talousjohtaja tai sihteeri olisi myös tarpeen, koska ei ole oikein, että muut johtajat käyttävät aikaansa palkkojen maksuun tai verolomakkeiden täyttämiseen. Vaatisin sijoittajana siis selkeää ja toimivaa työnjakoa.

Jos tuote on kuluttajille suunnattu (B2C), painottaisin myynti/markkinointijohtajassa markkinoinnin kykyjä, koska kuluttajamyynti on pääasiassa massametodein (=massamainonta) tapahtuvaa. Tuhansien kuluttajien kanssa on vaikea käydä dialogia yksitellen – joskin sosiaalinen media voi auttaa tässä merkittävästi. Jos taas tuote on yrityksille suunnattu (B2B), tarvittaisiin myynti/markkinointijohtajalta enemmän myynnin osaamista, koska (massa)markkinointi harvoin riittää herättämään yrityksissä aloitteentekevää kiinnostusta. Jos taas tuotteessa tarvittaisiin molempia – sekä myyntiä että markkinointia – tulisi näitä hommia hoitavan olla eri henkilö. Myynti ja markkinointi kuitenkin eroavat luonteeltaan merkittävästi toisistaan.

ITERAATIOKYKY & NOPEUS

Tämä kappale sivuaa paljon lean ja agile filosofiaa. Useimmiten käy niin, että markkinoille tullessaan tuote ei välttämättä vastaa täysin markkinoiden odotuksia. Tällöin tuotetta on muutettava. Kun uusi versio on julkaistu, on tapahtunut iteraatio. Keskeistä tässä on kyky ja nopeus iteraatioprosessiin. Ensiksi pitää tietää miten palvelua tulisi muuttaa, jotta se olisi enemmän markkinoiden mieleen. On testattava esim. A/B-menetelmällä. Käyttäjiltä tulisi myös saada palautetta. Usein homma kaatuu siihen, ettei käyttäjiltä saada palautetta. Normaalissa lean/agile prosessissahan asiakkaalta kerätään palautetta varsin tiukkaan tahtiin. Kuitenkin web-palvelussa asiakas on näennäisesti satunnainen käyttäjä, joka ei todennäköisesti halua tuhlata aikaansa palautteen antamiseen. Testausta voi suorittaa myös laboratoriomenetelmillä, joissa testikäyttäjän toimintoja seurataan, ja hänen mielipiteensä kirjataan käytön jälkeen talteen.

Jos jokin web-palvelun osa on hankittu alihankintana, niin se hidastaa iteraationopeutta. Mitä enemmän pystytään tekemään in house, sen nopeampi iteraatio.

 

VOIDAANKO PALVELU LIITTÄÄ OSAKSI TOISTA WEB-PALVELUA HELPOSTI?

Kirjoitin aikaisemmin tässä blogissa Etherpad nimisestä verkkosovelluksesta. Kyseessä oli siis mielestäni erinomaisesti toteutettu ryhmätyösovellus, jossa tekstiä ja tiedostoja pystyi käsittelemään helposti yhdessä muiden kanssa chatin kautta kommunikoiden. Nyttemmin Google on ostanut Etherpadin, ja tulee mahdollisesti lisäämään sen osaksi Google Docs toimisto-ohjelmapakettia. Jos web-palvelu pystytään lisäämään helposti osaksi toista palvelua, on se sijoittajan näkökulmasta kaksiteräinen miekka. Suuremman toimijan ostotarjous mahdollistaa onnistuneen exitin sijoituksesta, mutta luo samalla tarpeen sijoittaa voiton uudelleen pitkällä aikavälillä. Toisaalta esim. Google olisi saattanut itse tehdä jatkokehitystä Etherpadin kaltaisten toimintojen saamiseksi haltuunsa, jolloin Etherpad ei olisi enää pystynyt myymään palveluaan Googlelle. Olen myös veikannut, että Foursquare myydään Facebookille.

Jos web-palvelu on siis riittävän erikoinen, on sillä hyvät mahdollisuudet tulla myöhemmin liitetyksi jonkin suuremman palvelun osaksi. Jos se taas on liian geneerinen, voi olla hyvinkin mahdollista, että suurempi palvelu kehittää itse vastaavan ominaisuuden, jolloin pienempi web-palvelu ei enää kiinnosta ketään.

Mainokset

Tulevaisuuden teknologian implementointi vaatii yhteistyötä

Otetaan heti alkuun esimerkki:

Sofanatics.com on suomalaisperäinen web-palvelu, jossa eri jalkapallojoukkueiden kannattajat voivat huudella toisilleen jalkapallo-ottelun aikana. Entäpä jos samaa sovellettaisiin tieliikenteeseen? Mitäpä, jos samalla tie-osuudella ajavat voisivat huudella toisilleen. Nythän samaa virkaa on toimittanut radion liikenneohjelmat. Kuinka nopeasti tällainen palvelu saataisiin markkinoille?

 

Oletetaan, ettei palvelua julkaistaisi esim. iPad-sovelluksena, jossa pohjana olisi gps-paikkatieto ja skype tyylinen VOIP-tekniikka. Minkä laitteen kautta sitä käytettäisiin? Tulisiko tieliikennesovelluksesta jokin standardi? Millä tapaa Tiehallinto voisi osallistua palveluun? Tarvitsisiko autonvalmistajien kanssa keskustella?

 

Huomaat varmasti, että näin ”pieneltä” vaikuttavan teknologian kanssakin tarvitaan yhteistyötä, jotta se joku päivä saavuttaa markkinat.

Kuinka monta lukulaitteen käyttäjää Suomessa on vuonna 2020?

Suomessa arvioidaan olevan 200 000 sähköisen lukulaitteen käyttäjää vuonna 2012. Sen jälkeen laitteiden arvioidaan yleistyvän niin nopeasti, että miljoonan käyttäjän raja ylittyy vuoden 2014 aikana. Tutkimusaineistoon ja sitä täydentäviin asiantuntijalausuntoihin perustuvan markkina-arvion on tehnyt TNS Gallup.

http://www.vkl.fi/ajankohtaista/tiedotteet/lukulaitteet_yleistymassa_vauhdilla.html

9.2.2011

Suomessa näyttäisi olevan TNS:n arvioon pohjautuvan esityksen mukaan n. 3,5 miljoonaa lukulaitteen käyttäjää vuonna 2020. Lukulaitteiden käyttäjien määrä näyttääkin siis yli kymmenkertaistuvan alle kymmenessä vuodessa.

Suomen pula IT-osaajista ratkennut Nokian ilmoituksen myötä?

Nokia irtisanoo erityisesti softapuolen työntekijöitä. Kuinka paljon heidän kykyprofiilinsa vastaa suomalaisen IT-alan nykytarpeita? Pula IT-alan osaajista ratkeaa tämän myötä?

Kategoriat:Markkinat Avainsanat: , , ,