Arkisto

Archive for tammikuu 2011

Tulevaisuuden kauppa – trendien tarkastelua

Silmääni sattui todella mielenkiintoinen tulevaisuuden trendejä ennakoiva kaupan alan tutkimus. New Future In Store – How will shopping change between now and 2015? -tutkimusraportti listaa 12 innovaatiota tai trendiä, jotka toteutuvat tai saattaisivat toteutua vuoteen 2015 mennessä. Mielenkiintoisen raportista tekee se, että se ei ole uunituore, vaan julkaistu toukokuussa 2008. Tässä omia arvioitani kustakin kohdasta.

 

1. Biometric Payment Fingerprint

Biometriset tunnisteet olivat julkisuudessa useaan otteeseen 2000-2010 välillä. Kuluttajasovellutuksia on kuitenkin nähty vain vähän. Osaltaan biometristä maksutapaa rajoittaa se, ettei se ole 100-prosenttisen turvallinen maksutapa. Toisaalta jos biometrisen maksutavan tuo markkinoille jokin muu kuin pankki tai luottokorttiyhtiö, niin sen on tuotava jotain lisäarvoa kaupalle. Muuten kyseessä on suhteellisen hyödytön investointi korttimaksujärjestelmän rinnalle.

Bloginpitäjän arvio: Tapahtuuko 2015 mennessä? EI

 

2. Interactive Dressing Room Help

Tässä visiossa asiakas voi ottaa sovituskopista myyjään videoyhteyden. Entäpä sovituskoppien koko ja valaistus. Kamerasovellutus tarvitsisi verrattain laajakulmaisen linssin ja riittävän voimakkaan valaistuksen tuottaakseen riittävän korkeatasoista kuvaa. Ja eikös myyjien tule olla asiakkaan luona auttamassa? Eli siellä missä asiakas on.

Bloginpitäjän arvio: Tapahtuuko 2015 mennessä? EI

 

3. Smart Carts

”Älyostoskärry”, jossa on jonkinlainen pienoistietokone, joka näyttäisi tarjouksia ja auttaisi asiakasta löytämään haluamansa tuotteen. Erinomainen ajatus sinäänsä, etenkin kun etsii jotain erikoisempaa tuotetta. Mutta. Pelkkä ostoskärry maksaa kaupalle noin sata euroa. Kärryyn liitettävä pienoistietokone hyvin todennäköisesti toiset sata euroa. On hyvin todennäköistä, että pienoistietokone pitäisi ladata joka päivä, suojata säältä ja ilkivallalta sekä estää katoamasta. Jos lataus hoidettaisiin akuilla, pitäisi jonkun huolehtia niiden latauksesta. Lisäksi pienoistietokoneen suojaaminen pakkasta, vesisadetta ja satunnaista ilkivaltaa vastaan kasvattaa laitteen hintaa.

Bloginpitäjän arvio: Tapahtuuko 2015 mennessä? EI

 

4. 3D Body Scanning

Nykyisillä laser-skannausmenetelmillä saadaan tuotettua tarkka malli esim. rakennuksen sisätiloista tai esineen muodosta. Tekniikka ei sinällään olisi este. Sen soveltaminen onkin toinen asia. Markkinoillahan on jo esim. Footbalance Custom Insoles , jonka järjestelmällä on mahdollista tehdä hyvin istuvia jalkineita. Ongelman ydin löytyy massatuotantotavasta. Mitä hyötyä on tarkasta vartalon 3D-mallista, jos vaatteet ovat kuitenkin massatuotantoa – ei siis kustomoituja mitoiltaan. Lisäksi järjestelmän hinta voi olla este kustomoituja vaatteita tekeville. Räätäli turvautunee mittanauhaansa myös tulevaisuudessa.

Bloginpitäjän arvio: Tapahtuuko 2015 mennessä? EI

 

5. Collaborative Product Development Websites

Kehitysehdotuksia tuotteisiin keräävät sosiaaliset verkkosivut kuten Quora.com ovat lyömässä läpi. Parhaimmillaan kehitystyöhön on osallistunut useita satojatuhansia käyttäjiä. On todennäköistä, että tulevaisuudessa saamme entistä käyttäjälähtöisempiä tuotteita.

Bloginpitäjän arvio: Tapahtuuko 2015 mennessä? KYLLÄ

 

6. Group Buying by Consumers

Joukko-ostaminen on jo trendi. Groupon, MyCityDeal ja kotimainen Offerium ovat jo arkipäivää netissä. Aloite tulee näissä palveluissa kuitenkin hyvin pitkälle tarjontapuolelta. Kysyntäpuolelta aloitteensa saavia palveluja ei vielä ole.

Bloginpitäjän arvio: Tapahtuuko 2015 mennessä? ON JO TAPAHTUNUT

 

7. Networked Shopping

Tässä on mukana tieteiskirjallisuuden klassikko, eli kaupan varaston kanssa kommunikoiva älyjääkaappi. Älyjääkaapin rakentaminen sinäänsä ei ole ongelma, mutta yhteistyöverkoston ja standardien määrittely laitevalmistajien ja kaupan varastojärjestelmiä toimittavien yhtiöiden kanssa vie aikansa. Insentiivi älyjääkaappivalmistajalle ei ole järin suuri, jos mikään kaupan varastojärjestelmä ei tue sitä. Jos täydennys hoidettaisiin kotiinkuljetuksella, ei asiakasta saataisi enää kauppaan, jossa hän voisi tehdä muita ostoksia. Halventuvat teknologiakustannukset kuitenkin sallisivat sen, että ruokapakkauksien tunnistaminen rfid-tekniikan tai konenäön avulla olisivat varmasti mahdollisia.

Bloginpitäjän arvio: Tapahtuuko 2015 mennessä? EI

 

8. Interactive Dressing Room Mirror

Tämä ”peili” näyttäisi miltä jokin vaate näyttäisi asiakkaan yllä ilman sovitusta. Näen tällä enemmän mainonnallista arvoa, kuin todellista käyttöarvoa. Voin kuvitella tämän keräävän uteliaita asiakkaita eteensä samalla tapaa kuin huvipuiston peilitalon peilit.

Bloginpitäjän arvio: Tapahtuuko 2015 mennessä? EHKÄ

 

9. Shopping by Mobile Phone

Monessa puhelimessa pienehkö näyttö ja niin pieneen näyttöön optimoimaton verkkokauppa tekee shoppailukokemuksesta yleensä hitaan ja vaikeahkon. Lisäksi trendi on ollut tapetilla aika kauan, eikä ole toteutunut. Tekstiviestipalveluja ja tapahtumalippuja todennäköisesti myydään mobiilisti, mutta täysverisen verkkokaupan käyttö on edelleen vaikeaa kännykän kautta.

Bloginpitäjän arvio: Tapahtuuko 2015 mennessä? EHKÄ, JOS MOBIILILAITTEIDEN KÄYTETTÄVYYS PARANEE

 

10. Holographic Sales Assistant

Kyllä, raportissa todella mainitaan hologrammiin pohjautuva myyjä. Puhdasta sci-fiä.

Bloginpitäjän arvio: Tapahtuuko 2015 mennessä? EI

 

11. Shopping ‘Social Network’ Website

Fruugo, Amazon, Kaboodle. Tarvitseeko sanoa enempää?

Bloginpitäjän arvio: Tapahtuuko 2015 mennessä? ON JO TAPAHTUNUT

 

12. Sales and Product Information via Mobile Phone (Based on Location)

Tämä olisi sinäänsä mahdollista jo nyt. Erilaiset paikkatietoon pohjautuvat palvelut voivat lähettää tekstiviestejä asiakkaalle, kun hän on tietyssä paikassa.

Bloginpitäjän arvio: Tapahtuuko 2015 mennessä? KYLLÄ

Mainokset

Miten innovaatiot todella syntyvät?

Istutaan alas ja innovoidaan. Onko meillä tunnin kuluttua käsissämme uusi innovaatio? Todennäköisesti ei. Innovaatiot tuntuvat syntyvän pääasiallisesti kahdella tapaa – out of necessity eli tarpeeseen, ja hieman yllättäen, vahingossa.

Out of necessity

Esimerkiksi Facebookissa ahtaajalakon aikana avattu vuokratyöfirma voidaan laskea tähän kuuluvaksi. Olennaista tässä on reagointi eteen tulleeseen ongelmaan tai tilanteeseen.

Vahingossa

Tämä liittyy yleensä ruokaan ja juomaan. Hyvin moni uusi ruokalaji on syntynyt, kun aineksien puutteessa on sekaan heitetty jotain korvaavaa. Tai ruoka on kypsentynyt tai muhinut liian kauan. Samoin keksittiin mikroaaltouuni. Englantilainen tutkainsinööri käveli vahingossa käynnissä olevan tutkan edestä suklaapatukka taskussaan, jolloin suklaapatukka alkoi sulaa. Jokaisessa tapauksessa ei olla tarkoituksella etsitty uutta innovaatiota. Muun muassa Youtubesta oli alunperin tarkoitus tulla video-versio Hot Or Not -palvelusta. Flickr-tiimi taas työskenteli alunperin moninpelattavan nettiroolipelin kimpussa.

Kategoriat:Uncategorized Avainsanat: , , , ,

Kännykkälompakko? Ei vielä, eikä ainakaan Nokialta

Lähilukutekniikka eli Near Field Communication (NFC) on ollut viimeaikoina tapetilla. Radiotaajuuksiin perustuva tekniikka ei ole uusi vaan itse asiassa melko iäkäs. Hypetetyin käyttökohde NFC:lle olisi ”kännykkälompakko”. Voisiko NFC:stä siis tulla Nokialle uusi menestystuote? Miksi tekniikka on kuitenkin antanut odottaa itseään näin kauan?

Syy 1: NFC ei tarjoa maksutapana mitään uutta lisäarvoa kaupalle. NFC olisi todennäköisesti vain turhahko lisäinvestointi nykyisen maksukorttijärjestelmän viereen.

Syy 2: Nokia on yksi NFC:n merkittävimpiä kehittäjiä. Siten Nokialla voisi olettaa olevan riittävän suuren insentiivin tekniikan kaupallistamiseksi. Mikä siis mättää? Osittain suomalainen teknologiapainotteinen insinöörikulttuuri, osittain Nokian yrityskulttuuri. Nokia on Tietoviikon mukaan kehittänyt NFC-tekniikkaa vuosia. Lainsäädäntö tai taajuuksien saatavuuskaan ei ole ongelma:

Tekisittekö yhteistyötä?

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä toteaa tiedotteessaan, ettei syy ole Suomen lainsäädännössä. Taajuuksien saatavuus ei myöskään ole ongelma.

Sen sijaan nfc-tekniikan kaupallista käyttöönottoa hidastavat Suomen pienet markkinat ja toimijoiden välisten yhteistyömallien puute.

http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/article566906.ece

24.1.2011

Sen sijaan toimijoiden välisten yhteistyömallien puute mainitaan hidasteeksi. Nokian yrityskulttuuria on kuvattu teknologiavetoiseksi – sosiaalisuuden kustannuksella. Eittämättä Nokia on hyvä teknisesti, mutta sen suurimmat ongelmat löytyvät yhteistyökyvystä muiden toimijoiden kanssa. Nokian ongelmat USA:ssa perustuvat osin tähän. USA:ssa operaattorit haluavat sanella voimakkaasti millaisia puhelimia he haluavat ja mihin hintaan. Nokia on markkinajohtajana tottunut saamaan tahtonsa aina läpi – onhan se kännykkäteollisuudessa ylin taso, alihankkijaketjujen päätepiste. Sen sijaan NFC-tekniikan laajempi leviäminen vaatisi yhteistyötä muiden NFC-toimijoiden kanssa – ja juuri yhteistyön puute mainitaan hidasteeksi myös Tietoviikon artikkelissa. Monologin eli sanelun sijaan tarvitaan dialogia muiden kanssa. NFC-tekniikka on valmis, mutta onko Nokian yrityskulttuuri valmis sen levittämiseen?

Taistelu jakelukanavan herruudesta – osa 2

Tero Lehto kirjoittaa Tietokone nettilehden blogissaan näin:

Apple iPadin ylivalta halutaan estää

”Mediayhtiöt toivovat avoimia e-lukulaitteita ja tableteja”
21.1.2011
Sähköiset sisällöt ovat suurella todennäköisyydellä merkittävä osa tablet- ja lukulaitevalmistajien tulevaisuuden strategiaa. Itse laitteissa katteet tulevat tippumaan samalla tavalla kuin matkapuhelimissa, jolloin sisällöillä on suurempi rooli tulopohjan muodostuksessa. Mediayhtiöt voivat toivoa avoimia e-lukulaitteita ja tableteja, mutta on todennäköistä ettei niitä tulla näkemään. Ainakaan merkittävimmiltä valmistajilta.
Jos mediatalot haluavat hallita jakelukanavaa, on paras vaihtoehto siihen oma, mediatalokohtainen tablet tai lukulaite. Onhan Amazonin Kindle konseptikin toiminut ilmeisen hyvin. Miksei sama konsepti voisi toimia sanoma- ja aikakauslehtien kohdallakin?

Mediatalokohtainen lukulaite – ei sittenkään niin huono idea?

Hollantilaisen DeVolkskrant-lehden mukaan Apple olisi kieltänyt jatkossa antamasta maksutonta lukuoikeutta iPad-julkaisuunsa painetun lehtensä tilaajille. Asiasta kertoo Tietokone-lehti.

http://www.uusisuomi.fi/raha/108340-tietokone-helsingin-sanomille-ongelma-%E2%80%93-yllatyskielto-applelta

17.1.2011

Näyttää enenevissä määrin siltä, että Apple haluaa kontrolloida tablet-ympäristöään.Palvelut ja sisällöt nähdään itse laitteiden ohella merkittävänä ansaintamahdollisuutena. Näin ilmeisesti myös Nokialla, joka ei ole mennyt Android-leiriin, vaan ”säästänyt” softaympäristöä itselleen palvelujen ja sisältöjen tuoman kassavirran toivossa.

Mediatalojen ja kustantajien suunnitteluun ja hinnoitteluun laitevalmistajien sisältökontrolli tietää ongelmia, koska nyt arvoketjussa on lenkki johon he eivät voi vaikuttaa. Lisäksi tablet-laitteita tulee yhä enenevissä määrin myös muilta valmistajilta, lisäten erilaisten jakelukanavien määrää. Applen tableteissahan on App Store ja Googlen tableteissa Android Market. Soppaan oman lisänsä tuo myös Nokia loppuvuodesta julkaistavalla Meegolla ja todennäköisesti Ovi Storella. Jo tuolloin mediatalojen ja kustantajien tulisi huomioida vähintään kolme jakelukanavaa.

 

Ikään kuin mediataloilla ei olisi tarpeeksi ongelmia ennestään. Sähköisen sisällön kannattavuuden lisäksi sitten vielä tablet-valmistajien etabloituminen arvoketjuun.

Entäpä jos mediatalot kokeilisivat samanlaista mallia kuin tanskalainen Bonnier? Bonnier on lanseeranut oman lukulaitteensa, Letton markkinoille. Pystyisivätkö mediatalot vastaamaan laitteista, sekä rauta- että softapuolella? Kiinnostaisiko kuluttajia erillinen laite – mediatalojen lukulaite – tablet laitteiden lisäksi? Kirjoitin huhtikuussa 2010 näin:

HS:n kannalta huomioonotettava strategia saattaisi olla “Sanoma-lukulaite”, jonka softaympäristöä Sanoma kontrolloisi. Laitteeseen voisi luonnollisesti myydä HS:n lisäksi myös muita Sanoman sanoma- ja aikakauslehtiä.

https://tekniikkataloustulevaisuusblogi.wordpress.com/2010/04/06/lukulaitteet-missa-nyt-mennaan/

6.4.2010

Markkinoilla on monia muita valmistajia, jotka tarjoavat tablet-laitteita. Varmasti kannattaisi tunnustella, voitaisiinko valmistajan X tablet brändätä mediatalon lukulaitteeksi, johon voisi ostaa 3G-yhteyden kautta sanomalehtiä, aikakauslehtiä ja muuta sähköistä sisältöä. Onhan mm. Amazon.com yhdistänyt raudan ja sisällön Kindle-lukulaitteillaan, joiden uusimmilla versioilla pääsee nettiinkin.

Digitalouden elinkaaret lyhyitä

 

Yhteisöpalveluista esimerkiksi Myspace ja Irc-galleria ovat taantuneet Facebookin eduksi. Myöskään suomalainen Angry Birds ei ole enää ladatuin peli App Storessa. Digitaloudessa elinkaaren pituus lasketaan vuosissa, jopa kuukausissa. On jopa puhuttu perhostaloudesta, jossa taloussyklit kiihtyvät.

Käyttörajoituksia mobiililaajakaistaan USA:ssa ja Britanniassa

AT&T jenkeissä ja T-Mobile Britanniassa ovat asettaneet rajoituksia langattoman laajakaistan käyttöön.

 

Verizon iPhone unlimited data won’t last forever

Operaattorin verkot eivät kestä – mobiililaajakaistaan 500 megatavun siirtoraja

 

Verizon iPhone unlimited data won’t last forever