Arkisto
Mikä saa ihmiset toimimaan tehokkaasti yhdessä – 3 eri näkökulmaa
Mikä tekee onnistuneen joukkueen? Niin urheilussa kuin työpaikallakin? Yleensä puhutaan kemiasta, ja aivokemia varmasti vaikuttaakin tähän mikrotasolla merkittävästi. Mutta millä tavalla interaktion onnistumista on tähän mennessä selitetty. Tässä kolme eri näkökulmaa.
Myers-Briggs
Myers-Briggs persoonallisuustesti lienee tunnetuin ihmisen persoonallisuutta määrittelevä testi. Testi jakautuu periaatteessa neljään osioon. Ensimmäisessä osiossa määritellään onko henkilö ekstrovertti vai introvertti. Toisessa käyttääkö henkilö asioiden selvittämiseen havainnointia ja aistimista vaiko intuitiota. Kolmannessa osassa korostuuko henkilön toiminnassa ajattelu ja logiikka vaiko tunne. Neljäs ja viimeinen osa kertoo elämäntyylistä. Se voi olla joko harkitseva tai spontaani. Testin vahvuus on sen kertoma arvio henkilöstä yksilötasolla. Olen myös nähnyt erilaisia malleja, joiden perusteella voi päätellä Myers-Briggs mallin perusteella miten hyvin kaksi henkilöä tulee toimeen. Mallin soveltaminen kuitenkin isoon joukkoon ihmisiä on vaikeaa. Ehkäpä mallia voisi soveltaa siten, että lasketaan kultakin osa-alueelta joukkueen jakaumaprosentit, ja verrataan niitä yksittäisen henkilön jakaumaan. Mitä enemmän yksittäisen henkilön jakauma on lähempänä joukkueen jakaumaa, sen parempaan interaktioon joukkueen kanssa hän pystyy.
Älykkyysosamäärä ja ”communication gap”
Tämän teorian mukaan älykkyysosamäärän normaalijakauman alku- ja loppupäässä olevien on vaikeaa, ellei mahdotonta kommunikoida keskenään. Sen sijaan normaalijakauman keskivaiheilla olevan on helpompi kommunikoida sekä itseään ylhäisemmän että alhaisemman älykkyysosamäärän omaavien kanssa. Teoria puhuu myös kommunikaatioesteestä, joka erottaa kaksi henkilöä. Tämä este näyttäisi muodostuvan henkilöiden välille, jos näiden älykkyysosamäärän ero on 1-2 hajontaväliä. Teorian pohjalta voisi ainakin päätellä, että henkilöiden, joiden kuuluu kommunikoida monien eri ihmisten kanssa on oltava älykkyysosamäärältään vähemmän älykkäitä, jotta todennäköisyys kommunikaation onnistumiseen paranee. Teorian vahvuutena on myös se, että älykkyysosamäärän mittaus on helppoa ja tulokset melko kyseenalaistamattomia.
Tunneäly, emotional intelligence
Tämän vuosituhannen alun trenditermi tunneäly on edelleen voimissaan. On olemassa tutkimus, jonka mukaan purjehduskilpailussa veneen päällikön tunneäly on ollut suoraan verrannollinen purjehdusjoukkueen sijoitukseen kilpailussa. Toisin kuten perinteinen/klassinen älykkyysosamäärä, tunneäly on kuitenkin vaikeampi mitata. Lisäksi tunneälyn tutkimus on vasta alkuvaiheissaan. Tunneälyteoria kuitenkin korostaa ihmisten tunnetilojen vaikutusta suorituksen lopputulokseen. Tunneälykäs henkilö tunnistaa hyvin toisen henkilön tunnetilan ja pystyy toimimaan sen mukaisesti – hän jopa pystyy vaikuttamaan siihen. Korkea tunneälykkyys korreloi esimerkiksi onnistuneen johtamisen kanssa, mutta on tärkeää kaikilla tasoilla.
Twitter – what is it good for?
Twitter ei yleisesti ottaen ole niin paljon esillä sosiaalisena verkostona kuin Facebook. Ainakaan Suomessa. Mistä tämä voisi johtua? Lähtökohtaisesti voisi sanoa, että Twitteriä käyttävät useat julkisuuden henkilöt kategoriasta riippumatta, henkilöt, jotka haluavat seurata julkisuuden henkilöiden twiittauksia, media- ja viestintäalan ammattilaiset, start-up yrittäjät ja yritykset, IT-alalla työskentelevät, brändit, ja yhdistykset & järjestöt. Koska Twitter on pohjimmiltaan sosiaalinen verkosto, muodostuvat sen käyttäjät lähinnä edellä mainituista ryhmistä. Käytännössä Twitterin käyttäjäryhmissä ei ole suurta eroa läntisen maailman välillä.
Twitterin suurin etu lienee sen reaaliaikaisuus. Voit seurata tietyn henkilön twiittauksia, ja olla myös varma siitä, että henkilö kertoo tuoreimmat kuulumisensa – jos hän on niin tavakseen ottanut. Siitähän Twitterissä on kyse – kerrotaan reilulla sadalla merkillä mitä ollaan tekemässä. Twitterin käyttö älypuhelimella on myös helppoa – yhtä helppoa kuin tekstiviestin näpyttely. #-alkuisilla hashtageilla tiettyä tapahtumaa voi seurata ”striimina”.
Twitter ei ole henkilökohtainen tai yksityinen. Twitterissä ei ole kaveripiiriasetuksia tai yksityisviestejä. Myöskään kavereitaan (seuraajia) ei voi valita Twitterissä. Sinulla on seuraajia – halusitpa sitä tai et.
Vinkkejä Twitterin käyttöön
# Käytä hashtageja. Käytä jo olemassa olevia hashtageja twiittauksien yhteydessä tai luo omia hashtageja.
# Twitteriä voi käyttää myös rekrytointiin. Ilmoita työpaikasta ja pistä perään hashtagi #rekry, #duunit, #tyopaikat tai vastaava.
# Twitter on sosiaalista interaktiota. Voit toki huudella yksinäsi, mutta voit myös suunnata viestejä muille käyttäjille @-etuliitteen avulla. Älä myöskään unohda vastata sinulle esitettyihin twiittauksiin.
# Jos edustat brändiä Twitterissä, kommentoi ajankohtaisia tapahtumia. Jos maajoukkue voittaa kultaa, twiittaa siitä, ja laita asiaan liittyvä hashtagi perään. Jos taas luonnonkatastrofi koettelee tiettyä maankolkkaa, twiittaa myötätuntoa tapahtuman johdosta.
Painettujen sanomalehtien levikit 39 prosentin kasvussa – Intiassa
Painettujen sanomalehtien levikeissä 2005-2009 on havaittavissa huimaa kasvua erityisesti Aasiassa. Levikkien kasvuveturina toimii Intia, jossa kasvu aikavälillä on ollut +39 %. Huhut kertovatkin, että intialaiset ovat 2000-luvulla purkaneet paperikoneita lakkautetuista suomalaisista paperitehtaista, lastanneet ne laivaan ja siirtäneet Intiaan. Levikkien kasvulukujen valossa nuo huhut kuulostavat täysin järkeviltä.
Lukulaitteiden evoluutio kulkee kohti tablet-laitetta – osa 2
Aikaisemmassa blogauksessani Lukulaitteiden evoluutio kulkee kohti tablet-laitetta (1.5.2010) ennakoin lukulaitteiden kehitystä. Tuolloin Amazon lisäsi erilaisia sosiaalisen median ominaisuuksia Kindle-lukulaitteeseensa. Ennakoin, että jos ominaisuuksien lisäystahti jatkuu samansuuruisena myös tulevaisuudessa, niin Kindle muuttuu lopulta tablet-laitteeksi:
Amazon lisää sosiaalisen median toiminnallisuuksia Kindleensä, todennäköisesti vastauksena iPadille. Samalla se tarkoittaa sitä, että lukulaitteiden evoluutio suuntaa kohti rikkaalla toiminnallisuudella varustettuja tablet-laitteita, joissa on kokonainen PC:n kaltainen käyttöjärjestelmä. Amazonin seuraava Kindle saattaa muistuttaa jo enemmän iPadin kaltaista laitetta.
– 1.5.2010
Nyt Amazon julkaisee ensimmäisen Kindle-tabletin, josta TiVi.fi uutisoi näin:
Uuden laitteen nimi on Kindle, vaikka se on hyvin erilainen kuin aiemmat samalla nimellä julkaistut laitteet. Siinä missä Amazonin vanhemmat Kindle-mallit olivat mustavalkoisia lukulaitteita, on uusi laite täysverinen taulutietokone, 7-tuuman värillisellä kosketusnäytöllä.
– 5.10.2011
http://www.tietoviikko.fi/tablet/quotamazonin+halpa+taulutietokone+on+tottaquot/a680040
Tekniikka Talous Tulevaisuus Blogi 