Arkisto

Archive for the ‘Web 2.0’ Category

Facebookilla rajattomat mahdollisuudet: ”F-commerce”

E-commerce on ollut esillä jo 90-luvulta asti. Nyt on F-commercen aika. Se viittaa käytännössä Facebookissa käytävään verkkokauppaan. Sosiaalista ostokokemusta on haettu aina 2007-2008 lähtien erilaisin ratkaisuin (Fruugo, UbiMall), mutta kriittinen massa ollaan saavuttamassa vasta nyt. Näyttää lisäksi siltä, että ainoastaan Facebook ja Twitter voivat tarjota tähän sarjaan varteenotettavan ratkaisun. Niissä sosiaalisuus on ”valmiina” tai ”sisäänrakennettuna”. Lienee myös sanomattakin selvää, että Facebookin arvo tulee nousemaan F-commercen myötä pilviin.

Why social commerce matters?

Top 50 Facebook Stores, Top 20 Facebook Store Solutions

2011 is the year that major brands and retailers will start adopting social media as a commerce channel

Kategoriat:Trendiennuste, Web 2.0 Avainsanat: ,

Ajatuksia web-palvelun julkaisemisesta – osa 8

LANSEERAUS

 

Käytännössä kaikki tämän sarjan osat ovat käsitelleet web-palvelun julkaisemista. Nyt keskitytään lanseeraushetkeen. Lanseeraustahan ennen on tehty kattava testaus – sekä tekninen että konseptuaalinen. Lanseerauksista jopa 80 % epäonnistuu (Rope 1999). Miksi? Koska ihmisillä on rutiini, ja tuohon rutiiniin kiinnittyminen on haasteellista. Käyttäjä on saatava joko korvaamaan aikaisemmin käyttämänsä palvelu uudella, tai käyttämään täysin uutta palvelua täysin uuteen tarpeeseen.

 

Hyvä puoli tässä on se, että markkinoilta kyllä löytyy kokeilunhaluisia käyttäjiä. On aina mukavaa tehdä ja kokeilla jotain uutta. Erityisesti sosiaalisen median avulla käyttäjät voidaan saada osallistumaan aktiivisesti. Erityisesti perinteisessä mediassa lanseeraus on vaatinut ns. ylläpitomarkkinointia suuremman panostuksen. On pitänyt olla enemmän kestoa, toistoja tai levikkiä. Näin ei välttämättä tarvitse olla sosiaalisessa mediassa, jossa sopivalla osallistumistavalla kriittinen massa voidaan saada liikkeelle perinteistä mediaa helpommin ja halvemmin.

Ajatuksia web-palvelun julkaisemisesta – osa 7

Tarkastelen web-palvelun julkaisua sijoittajan näkökulmasta. Minkälaiseen web-palveluun ja yritykseen sijoittaisin? Tässä joitain valittuja paloja:

SIJAINTI

Onko yrityksen fyysinen toimipaikka jokin muu kuin pääkaupunkiseutu? Jos web-palvelua kehittävä yritys ei sijaitse pääkaupunkiseudulla, niin se on ehdoton no-no. Todellisia kokeneita osaajia on käytännössä vaikea löytää maakunnista. Henkilöstövoimavaroja ajatellen sijainti pääkaupunkiseudulla on siis todella tarpeen. Myös työ- ja myyntimatkat maakunnista pääkaupunkiseudulle syövät työntekijöiden aikaa, jonka voisi käyttää paremmin. Startup-maailmassa kello käy kokoajan, joten aika on myös rahaa. Monet yritykset ovatkin ratkaisseet tämän erillisillä pääkaupunkiseudun myyntikonttorilla tai toimipisteellä.

IHMISET

Minkälainen on yrityksen ja palvelun syntytarina? Onko yritys ryhmätyön vai yksilön tuotos? Jos yritys tuntuu olevan merkittävissä määrin yhden henkilön varassa, niin en sijoittaisi. Startup-yritys on useimmille liikaa kannettavaksi. Tarvitaan työnjakoa ja useampia vastuunkantajia – mutta ei liikaa. Paketin pitää pysyä koossa.

Omasta kokemuksesta sanoisin, että hyvä startup-johtoryhmän rakenne olisi:

  • toimitusjohtaja
  • teknologiajohtaja
  • myynti/markkinointijohtaja(t) – tarvittaessa erillinen myyntijohtaja, ja erillinen markkinointijohtaja
  • talousjohtaja

Toimitusjohtaja olisi käytännössä vastuussa yrityksen suhteiden luomisesta. Teknologiajohtaja keskittyisi tuotantotiimin johtamiseen. Myynti/markkinointijohtaja avustaisi toimitusjohtajaa suhdetoiminnassa, ja vastaisi käytännön myynti/markkinointitoimenpiteistä. Erillinen talousjohtaja tai sihteeri olisi myös tarpeen, koska ei ole oikein, että muut johtajat käyttävät aikaansa palkkojen maksuun tai verolomakkeiden täyttämiseen. Vaatisin sijoittajana siis selkeää ja toimivaa työnjakoa.

Jos tuote on kuluttajille suunnattu (B2C), painottaisin myynti/markkinointijohtajassa markkinoinnin kykyjä, koska kuluttajamyynti on pääasiassa massametodein (=massamainonta) tapahtuvaa. Tuhansien kuluttajien kanssa on vaikea käydä dialogia yksitellen – joskin sosiaalinen media voi auttaa tässä merkittävästi. Jos taas tuote on yrityksille suunnattu (B2B), tarvittaisiin myynti/markkinointijohtajalta enemmän myynnin osaamista, koska (massa)markkinointi harvoin riittää herättämään yrityksissä aloitteentekevää kiinnostusta. Jos taas tuotteessa tarvittaisiin molempia – sekä myyntiä että markkinointia – tulisi näitä hommia hoitavan olla eri henkilö. Myynti ja markkinointi kuitenkin eroavat luonteeltaan merkittävästi toisistaan.

ITERAATIOKYKY & NOPEUS

Tämä kappale sivuaa paljon lean ja agile filosofiaa. Useimmiten käy niin, että markkinoille tullessaan tuote ei välttämättä vastaa täysin markkinoiden odotuksia. Tällöin tuotetta on muutettava. Kun uusi versio on julkaistu, on tapahtunut iteraatio. Keskeistä tässä on kyky ja nopeus iteraatioprosessiin. Ensiksi pitää tietää miten palvelua tulisi muuttaa, jotta se olisi enemmän markkinoiden mieleen. On testattava esim. A/B-menetelmällä. Käyttäjiltä tulisi myös saada palautetta. Usein homma kaatuu siihen, ettei käyttäjiltä saada palautetta. Normaalissa lean/agile prosessissahan asiakkaalta kerätään palautetta varsin tiukkaan tahtiin. Kuitenkin web-palvelussa asiakas on näennäisesti satunnainen käyttäjä, joka ei todennäköisesti halua tuhlata aikaansa palautteen antamiseen. Testausta voi suorittaa myös laboratoriomenetelmillä, joissa testikäyttäjän toimintoja seurataan, ja hänen mielipiteensä kirjataan käytön jälkeen talteen.

Jos jokin web-palvelun osa on hankittu alihankintana, niin se hidastaa iteraationopeutta. Mitä enemmän pystytään tekemään in house, sen nopeampi iteraatio.

 

VOIDAANKO PALVELU LIITTÄÄ OSAKSI TOISTA WEB-PALVELUA HELPOSTI?

Kirjoitin aikaisemmin tässä blogissa Etherpad nimisestä verkkosovelluksesta. Kyseessä oli siis mielestäni erinomaisesti toteutettu ryhmätyösovellus, jossa tekstiä ja tiedostoja pystyi käsittelemään helposti yhdessä muiden kanssa chatin kautta kommunikoiden. Nyttemmin Google on ostanut Etherpadin, ja tulee mahdollisesti lisäämään sen osaksi Google Docs toimisto-ohjelmapakettia. Jos web-palvelu pystytään lisäämään helposti osaksi toista palvelua, on se sijoittajan näkökulmasta kaksiteräinen miekka. Suuremman toimijan ostotarjous mahdollistaa onnistuneen exitin sijoituksesta, mutta luo samalla tarpeen sijoittaa voiton uudelleen pitkällä aikavälillä. Toisaalta esim. Google olisi saattanut itse tehdä jatkokehitystä Etherpadin kaltaisten toimintojen saamiseksi haltuunsa, jolloin Etherpad ei olisi enää pystynyt myymään palveluaan Googlelle. Olen myös veikannut, että Foursquare myydään Facebookille.

Jos web-palvelu on siis riittävän erikoinen, on sillä hyvät mahdollisuudet tulla myöhemmin liitetyksi jonkin suuremman palvelun osaksi. Jos se taas on liian geneerinen, voi olla hyvinkin mahdollista, että suurempi palvelu kehittää itse vastaavan ominaisuuden, jolloin pienempi web-palvelu ei enää kiinnosta ketään.

Tulevaisuuden kauppa – trendien tarkastelua

Silmääni sattui todella mielenkiintoinen tulevaisuuden trendejä ennakoiva kaupan alan tutkimus. New Future In Store – How will shopping change between now and 2015? -tutkimusraportti listaa 12 innovaatiota tai trendiä, jotka toteutuvat tai saattaisivat toteutua vuoteen 2015 mennessä. Mielenkiintoisen raportista tekee se, että se ei ole uunituore, vaan julkaistu toukokuussa 2008. Tässä omia arvioitani kustakin kohdasta.

 

1. Biometric Payment Fingerprint

Biometriset tunnisteet olivat julkisuudessa useaan otteeseen 2000-2010 välillä. Kuluttajasovellutuksia on kuitenkin nähty vain vähän. Osaltaan biometristä maksutapaa rajoittaa se, ettei se ole 100-prosenttisen turvallinen maksutapa. Toisaalta jos biometrisen maksutavan tuo markkinoille jokin muu kuin pankki tai luottokorttiyhtiö, niin sen on tuotava jotain lisäarvoa kaupalle. Muuten kyseessä on suhteellisen hyödytön investointi korttimaksujärjestelmän rinnalle.

Bloginpitäjän arvio: Tapahtuuko 2015 mennessä? EI

 

2. Interactive Dressing Room Help

Tässä visiossa asiakas voi ottaa sovituskopista myyjään videoyhteyden. Entäpä sovituskoppien koko ja valaistus. Kamerasovellutus tarvitsisi verrattain laajakulmaisen linssin ja riittävän voimakkaan valaistuksen tuottaakseen riittävän korkeatasoista kuvaa. Ja eikös myyjien tule olla asiakkaan luona auttamassa? Eli siellä missä asiakas on.

Bloginpitäjän arvio: Tapahtuuko 2015 mennessä? EI

 

3. Smart Carts

”Älyostoskärry”, jossa on jonkinlainen pienoistietokone, joka näyttäisi tarjouksia ja auttaisi asiakasta löytämään haluamansa tuotteen. Erinomainen ajatus sinäänsä, etenkin kun etsii jotain erikoisempaa tuotetta. Mutta. Pelkkä ostoskärry maksaa kaupalle noin sata euroa. Kärryyn liitettävä pienoistietokone hyvin todennäköisesti toiset sata euroa. On hyvin todennäköistä, että pienoistietokone pitäisi ladata joka päivä, suojata säältä ja ilkivallalta sekä estää katoamasta. Jos lataus hoidettaisiin akuilla, pitäisi jonkun huolehtia niiden latauksesta. Lisäksi pienoistietokoneen suojaaminen pakkasta, vesisadetta ja satunnaista ilkivaltaa vastaan kasvattaa laitteen hintaa.

Bloginpitäjän arvio: Tapahtuuko 2015 mennessä? EI

 

4. 3D Body Scanning

Nykyisillä laser-skannausmenetelmillä saadaan tuotettua tarkka malli esim. rakennuksen sisätiloista tai esineen muodosta. Tekniikka ei sinällään olisi este. Sen soveltaminen onkin toinen asia. Markkinoillahan on jo esim. Footbalance Custom Insoles , jonka järjestelmällä on mahdollista tehdä hyvin istuvia jalkineita. Ongelman ydin löytyy massatuotantotavasta. Mitä hyötyä on tarkasta vartalon 3D-mallista, jos vaatteet ovat kuitenkin massatuotantoa – ei siis kustomoituja mitoiltaan. Lisäksi järjestelmän hinta voi olla este kustomoituja vaatteita tekeville. Räätäli turvautunee mittanauhaansa myös tulevaisuudessa.

Bloginpitäjän arvio: Tapahtuuko 2015 mennessä? EI

 

5. Collaborative Product Development Websites

Kehitysehdotuksia tuotteisiin keräävät sosiaaliset verkkosivut kuten Quora.com ovat lyömässä läpi. Parhaimmillaan kehitystyöhön on osallistunut useita satojatuhansia käyttäjiä. On todennäköistä, että tulevaisuudessa saamme entistä käyttäjälähtöisempiä tuotteita.

Bloginpitäjän arvio: Tapahtuuko 2015 mennessä? KYLLÄ

 

6. Group Buying by Consumers

Joukko-ostaminen on jo trendi. Groupon, MyCityDeal ja kotimainen Offerium ovat jo arkipäivää netissä. Aloite tulee näissä palveluissa kuitenkin hyvin pitkälle tarjontapuolelta. Kysyntäpuolelta aloitteensa saavia palveluja ei vielä ole.

Bloginpitäjän arvio: Tapahtuuko 2015 mennessä? ON JO TAPAHTUNUT

 

7. Networked Shopping

Tässä on mukana tieteiskirjallisuuden klassikko, eli kaupan varaston kanssa kommunikoiva älyjääkaappi. Älyjääkaapin rakentaminen sinäänsä ei ole ongelma, mutta yhteistyöverkoston ja standardien määrittely laitevalmistajien ja kaupan varastojärjestelmiä toimittavien yhtiöiden kanssa vie aikansa. Insentiivi älyjääkaappivalmistajalle ei ole järin suuri, jos mikään kaupan varastojärjestelmä ei tue sitä. Jos täydennys hoidettaisiin kotiinkuljetuksella, ei asiakasta saataisi enää kauppaan, jossa hän voisi tehdä muita ostoksia. Halventuvat teknologiakustannukset kuitenkin sallisivat sen, että ruokapakkauksien tunnistaminen rfid-tekniikan tai konenäön avulla olisivat varmasti mahdollisia.

Bloginpitäjän arvio: Tapahtuuko 2015 mennessä? EI

 

8. Interactive Dressing Room Mirror

Tämä ”peili” näyttäisi miltä jokin vaate näyttäisi asiakkaan yllä ilman sovitusta. Näen tällä enemmän mainonnallista arvoa, kuin todellista käyttöarvoa. Voin kuvitella tämän keräävän uteliaita asiakkaita eteensä samalla tapaa kuin huvipuiston peilitalon peilit.

Bloginpitäjän arvio: Tapahtuuko 2015 mennessä? EHKÄ

 

9. Shopping by Mobile Phone

Monessa puhelimessa pienehkö näyttö ja niin pieneen näyttöön optimoimaton verkkokauppa tekee shoppailukokemuksesta yleensä hitaan ja vaikeahkon. Lisäksi trendi on ollut tapetilla aika kauan, eikä ole toteutunut. Tekstiviestipalveluja ja tapahtumalippuja todennäköisesti myydään mobiilisti, mutta täysverisen verkkokaupan käyttö on edelleen vaikeaa kännykän kautta.

Bloginpitäjän arvio: Tapahtuuko 2015 mennessä? EHKÄ, JOS MOBIILILAITTEIDEN KÄYTETTÄVYYS PARANEE

 

10. Holographic Sales Assistant

Kyllä, raportissa todella mainitaan hologrammiin pohjautuva myyjä. Puhdasta sci-fiä.

Bloginpitäjän arvio: Tapahtuuko 2015 mennessä? EI

 

11. Shopping ‘Social Network’ Website

Fruugo, Amazon, Kaboodle. Tarvitseeko sanoa enempää?

Bloginpitäjän arvio: Tapahtuuko 2015 mennessä? ON JO TAPAHTUNUT

 

12. Sales and Product Information via Mobile Phone (Based on Location)

Tämä olisi sinäänsä mahdollista jo nyt. Erilaiset paikkatietoon pohjautuvat palvelut voivat lähettää tekstiviestejä asiakkaalle, kun hän on tietyssä paikassa.

Bloginpitäjän arvio: Tapahtuuko 2015 mennessä? KYLLÄ

Digitalouden elinkaaret lyhyitä

 

Yhteisöpalveluista esimerkiksi Myspace ja Irc-galleria ovat taantuneet Facebookin eduksi. Myöskään suomalainen Angry Birds ei ole enää ladatuin peli App Storessa. Digitaloudessa elinkaaren pituus lasketaan vuosissa, jopa kuukausissa. On jopa puhuttu perhostaloudesta, jossa taloussyklit kiihtyvät.

Facebook on netin superalusta

Miksi? Koska se taipuu niin moneen ja on konvergenssin kokoava taso, johon muiden tasojen sovellukset yhdistyvät. Kommunikointi pikaviesteillä, skype, pelit, verkkokaupat, paikkatietoon perustuvat palvelut, del.icious.us tyyppiset linkkikokoelmat, appsit jne. Lisäksi Facebookissa kaikki nivoutuu yhteen sosiaalisen verkoston kautta, jota ominaisuutta ei esim. Googlen palveluissa ole. Hyödyntäessään sosiaalista aspektiaan kaikessa, Facebook voi nousta jopa Googlen ohi. IT-maailman tuleva kehityskulku näyttäisi siis tältä:

  • 1990-luku: Microsoft ja offline-tuotteet
  • 2000-luku: Google ja online-palvelut
  • 2010-luku: Facebook ja sosiaaliseen verkostoon perustuvat online-palvelut

Seuraava trendi esim. verkkokaupassa voi olla siirtyminen Facebookiin. Nyt jo kymmenellä suurella verkkokaupalla Yhdysvalloissa on oma kauppa Facebookissa.

Writeboard kokoaa kaikki samalle sivulle

Writeboard.com on erinomainen työkalu tekstin työstämiseen ryhmässä.

Aikaisemmin tässä blogissa mainittu, mainio Etherpad on nyt Googlen omistuksessa. Ei varmaan mene kovin kauaa, kun Googlen verkko-appseissa nähdään osia Etherpadista. Niin hyvä se oli.

Päivitys: Tieken sivuilta löytyykin yhä toimiva Etherpad

Ajatuksia web-palvelun julkaisemisesta, osa 6

Ensimmäisessä osassa kirjoitin näin:

Voidaanko sama toiminnallisuus lisätä muun palvelun osaksi helposti?

Usein näkee vain yhteen asiaan keskittyviä web-palveluita. Mainittakoon tällaisista lukuisat ryhmätyösovellukset, joissa käyttäjät voivat työstää samaa tiedostoa ja keskustella samalla. Sovellus on on varmasti hyödyllinen, mutta se on helposti lisättävissä muihin toimisto-ohjelmiin, kuten Google Docs.

Yhteen asiaan keskittyvillä web-palveluilla siis on riski menettää asemansa, jos sen ydintoiminnallisuus on (helposti) lisättävissä jonkin muun palvelun osaksi. Näin tuntuu käyvän Foursquarelle. Facebookhan on ottamassa käyttöön paikkatietoon perustuvat tilapäivitykset ja viestit. Näin Foursquaren ydintoiminnallisuus on helposti kopioitu toiseen palveluun. Koska Facebook tarjoaa nyt enemmän kuin Foursquare, tulee Foursquaren käyttäjämäärä laskemaan.

Kategoriat:Web 2.0 Avainsanat: , ,

Copycat liiketoimintamalli – miksei sitä hyödynnetä enemmän?

http://www.listio.com/

http://www.feedmyapp.com/

http://download.cnet.com/webware-apps/

www.killerstartups.com

Edellä mainitut sivustot ovat täynnä uusia (ja vanhoja) tulokkaita web 2.0 -maailmassa. Jotkin menestyvät hyvin esim. USA:n markkinoilla. Varsin vähän huomiota saanut liiketoimintamalli on copycat, jossa tietyllä maantieteellisellä alueella toimiva web 2.0 -palvelu konvertoidaan toiselle. Onko esim. foursquarelle suomalaista vastinetta? Hyvin voisi olla, nyt olisi vielä aikaakin, ennenkuin 4sq leviää laajemmalle suomalaisten keskuudessa.

Käyttäjäluvut – onko niihin uskominen?

Verkon uutissivustot alkavat mitata henkilöitä selainten sijaan (5.7.2010)

HS: Facebook valehtelee käyttäjälukunsa (12.5.2009)

Tänään HS julkaisi artikkelin, jossa se kertoo uutissivujen alkavan mitata henkilöitä selainten sijaan. Mediamyynnissä käytettävä yksikkö on artikkelin mukaan kävijä. Kuitenkin mainostajilla olisi mahdollisuus maksaa mainonnasta myös muin perustein – tulosperusteisesti. Jos banneri sisältää linkin mainostajan kotisivuille, mainostaja pystyy mittaamaan kuinka paljon liikennettä linkin kautta tulee – ja maksaa tulosperusteisesti per toteutunut vierailija.

SUOMEN WEB-SIVUSTOJEN VIIKKOLUVUT
(WEEKLY SITE RANKINGS)