Arkisto

Posts Tagged ‘Facebook’

First mover advantage kaikessa yksinkertaisuudessaan: Case Facebook vs. Google+

Fese aloitti 2004, Google+ kuutisen vuotta myöhemmin. Ero käyttäjämäärässä, preferenssissä ja tunnettuvuudessa on käsin kosketeltava.

Mainokset
Kategoriat:Markkinat Avainsanat: , ,

Facebook tarvitsee oman käyttöjärjestelmän

Niin kuluttaja- kuin bisnes-IT:ssä ollaan siirrytty ekosysteemien kilpailuun. Toimijoita on karkeasti neljä: Microsoft & Windows, Google & Android, Apple & iOS, ja Linuxin eri jakelut. Päätavoite ekosysteemien kilpailussa on saada oma ekosysteemi alustan (tietokone, tablet tai kännykkä) käyttöjärjestelmäksi. Kun päätavoite on saavutettu, se mahdollistaa sähköisen sisällön jakelun käyttäjän alustaan ekosysteemin sovelluskauppaa käyttäen.

 

Facebookin uusin aluevaltaus on hakubisnes. Facebookilla onkin itse asiassa hirveä määrä käyttäjien annotoimia ja kommentoimia linkkejä. Lisäksi Facebookilla on kilpailuetu sosiaalisissa hauissa. Facebookilla on mahdollisuudet kaikkeen, ja tarkoitan todella kaikkeen. Facebook on superalusta, johon voidaan integroida rajaton määrä erilaisia ominaisuuksia. Video-hostaus, kalenterit, ohjelmat, mini-appsit, pelit, Skype, sähköposti, kuva-galleria, hakukone, verkkokauppa… ja lista jatkuu. Facebook voi päästä lähelle Googlea hakukoneominaisuuttaan kehittämällä. Samalle viivalle se pääsee kuitenkin vasta kun sillä on oma ekosysteemi, Facebook käyttis.

Verkkoon etabloituminen – viisi strategiaa

Verkkokauppa nousee kohisten. On itse asiassa noussut aina 2000-luvun puolivälistä lähtien, eikä loppua näy. Kuinka sitten etabloitua verkkoon? Esittelyssä hyvin lyhyesti viisi strategiaa.

 

1) Google

Useimmat etsivät tuotetietoa ja hintoja Googlen kautta. Siten Googlen käyttö on olennainen osa ostoprosessia. Tällöin pitää yksinkertaisesti näkyä Googlessa. Asiaa auttaa erityisesti, jos markkinatutkimukset osoittavat asiakkaiden käyttävän Googlea tietyn tuoteryhmän tietojen ja kauppojen etsinnässä. Venäjällä Googlen korvaa luonnollisesti Yandex ja Kiinassa Baidu.

 

2) ”3rd party platform”

Avataan kauppa kolmannen osapuolen sivuille, esim. Huuto.net, Ebay tai Tori.fi. Kauppa voi olla myös samanaikaa normaalissa web-osoitteessa. Strategia voi olla erityisen toimiva, jos muita saman alan kauppoja ei ole samalla kolmannen osapuolen sivustolla, ja kilpailu jo olemassa olevien verkkokauppojen kesken on kovaa. Etabloitumalla kolmannen osapuolen tarjoamalle markkinapaikalle ensimmäisenä alan kauppana saavutetaan first mover advantage.

 

3) Symbioosi

Tehdään yhteistyö- tai mainontasopimus jonkin merkittävän ja tunnetun portaalin tai muun sivuston kanssa. Esim. Suomi24:llä on ollut näyttäviä mainoskampanjoita eräiden ketjujen kanssa. Myös mainonta erilaisilla harrastesivuilla voi osoittautua voitokkaaksi niche-kaupoille. Symbioosi eroaa ”3rd party platformista” siinä, että symbioosissa käyttäjä ohjataan kaupan ”normaaliin” web-osoitteeseen.

 

4) Perinteinen media

Mainostetaan perinteisessä mediassa (printti, tv, radio, ulkomainonta, suoramainonta), ja saadaan sitä kautta asiakkaita. Strategian heikkoutena on ”mediakuilu” eli saadaanko asiakas hyppäämään perinteisen median puolelta digimedian pariin. Myös perinteisen median hinta on korkea.

 

5) ”F-Commerce”

Avataan kauppa Facebookissa. Tämä on itse asiassa johdannainen ”3rd party platform” -strategiasta. Kuitenkin Facebook on jo instituutio sinäänsä, joten se ansaitsee erityisen maininnan. Strategian vahvuutena sen sosiaalinen aspekti. Heikkoutena taas F-Commercen kehittymättömyys – Facebookia ei vielä nähdä ostospaikkana, vaikka Facebookissa on jo toteutettu täysiverisiä verkkokauppoja. Toisaalta heikkouden voi kääntää vahvuudeksi. Aikainen läsnäolo Facebookissa varmistaa oikein toteutettuna reilun etumatkan myöhemmin F-Commercen käyttöönottaviin kilpailijoihin.

Miten positioida sosiaalinen media siten, että siitä tulee maailman suosituin? Vastaus voi yllättää

Vanha jousiammuntaa metaforanaan käyttävä zen-viisaus sanoo, että jos haluat osua keskelle taulua, sinun on ammuttava ohi. Osaltaan tämä auttaa selvittämään miksi Facebookista tuli maailman käytetyin sosiaalinen media. Kuten olen aikaisemmin todennut, Facebookilla oli lukuisia edeltäjiä, mm. MySpace ja Friendster. Nämä olivat saatavilla jo vuosia ennen kuin Facebook hyppäsi kehään. Kuinka siis positioida sosiaalisen median palvelu siten, että siitä tulee maailman käytetyin. Vastaus on hyvin zenmäisesti: ei mitenkään.

 

Facebookhan ei rajaa palveluaan millään tavalla. Se ei ole palvelu pelkästään musiikkia aktiivisesti kuunteleville, se ei ole palvelu pelkästään Australiassa asuville, eikä se ole pelkästään lyhytviesteihin erikoistunut palvelu Twitterin tapaan. Sen sijaan se on kaikkia näitä, ja enemmän. Se on positioimaton. Se on vain ”The Social Network”. Ja juuri tässä on syy sen menestykseen. Mitäpä Facebookista olisikaan tullut, jos se olisi tuotekehitysprosessin mukaisesti positioitu tietylle ryhmälle? Ei varmasti mitään.

 

Tämä kaikki tuo mieleeni markkinointiviestinnän opettajani sanat positioinnista: ”Tuote tai palvelu ei voi olla kaikkea kaikille. Se pitää positioida. Mitä tarkemmin tuote positioidaan, sen paremmin se menestyy”. Mutta poikkeus vahvistaa säännön.

Tapahtuuko ICT-maailmassa mitään uutta ennen vuosikymmenen puoliväliä?

Vuosikymmenten puolivälit ovat olleet merkittäviä käännekohtia ICT-maailmassa. 90-luvun puolivälissä siirryttiin Windows 95:een ja PC-koneiden yleistymisen aikakauteen. Windows ja PC nousivat standardeiksi, ja internet alkoi yleistymään myös. Tätä jatkui noin kymmenen vuotta, kunnes 2000-luvun puolen välin jälkeen alkoi laajakaistaliittymien siirtyminen valtavirtaan ja Windowsin aseman heikkeneminen eniten käytettynä käyttöjärjestelmänä Applen ja helppokäyttöisten Linux-jakelujen myötä. Aikakautta 2005-2015 ryydittää myös Facebookin nousu.

 

Mitäpä on sitten näkyvissä tämän vuosikymmenen puolivälin tuolla puolen? Suurin mullistus tulee varmasti olemaan pilvisuuntauksen myötä virtualisaatio. Nopeat laajakaistayhteydet mahdollistavat sekä koti- että yrityskoneiden yhä kasvavan virtualisaation, eli suurin osa käyttäjän tietokoneen laskennasta tulee tapahtumaan pilvipalvelussa – prosessointi ja tallennus. Googlella lienee suurimmat mahdollisuudet päästä hallitsemaan tätä aikakautta konesaliensa ja Chrome OS:n myötä. Virtualisaatio mahdollistaa myös sen, että saman käyttäjän profiili voidaan ladata useisiin laitteisiin – kotitietokone, työkone, älypuhelin, tablet, lukulaite, TV, auto jne.

 

Myös digitaalinen jakelutie tulee voimistumaan, ja jättää alleen fyysiset CD.t ja DVD:t. Android Marketplacen ja Applen App Storen kaltaiset palvelut tulevat laajentamaan appsien ja ohjelmistojen lisäksi elokuviin ja kirjoihin entistä enemmän.

 

Mutta kaikki tämä yleistynee vasta 2015 jälkeen.

Metcalfen laki tekee sosiaalisen median – tai sitten ei

Metcalfen lain mukaan verkoston arvo on yhtä kuin käyttäjien määrä toiseen potenssiin. Hyvä esimerkki tästä on puhelin. Yhdellä puhelimella ei tee vielä mitään, mutta kaksi puhelinta on jo parempi. Täyden hyödyn keksinnöstä, eli puhelimesta,  käyttäjät saavat tietysti silloin, kun kaikilla verkoston käyttäjillä on sellainen.

 

Vielä parempi esimerkki Metcalfen laista on sosiaalinen verkosto. Facebook ei juurikaan hyödytä yhtä tai kahta käyttäjää, mutta kun käyttäjien määrä lasketaan sadoissa miljoonissa, on verkoston hyöty sen käyttäjille jo huomattava. Metcalfen laki on syy siihen miksi jokin sosiaalinen media kuten Facebook, menestyy – ja miksi tuhannet muut vastaavat palvelut eivät.

 

Facebookin yleistymisen jälkeen jossain vuoden 2008 jälkeen maailma näki useita Facebook-kopioita. Mikä Facebookissa oli sellaista, että juuri se keräsi paljon käyttäjiä? Miksi taas useat muut sosiaaliset mediat, kuten vaikkapa toiminnallisuuksiltaan rikkaampi ja käytettävämpi Ning.com eivät onnistuneet kasvamaan samalle tasolle kuin Facebook?

Facebookilla rajattomat mahdollisuudet: ”F-commerce”

E-commerce on ollut esillä jo 90-luvulta asti. Nyt on F-commercen aika. Se viittaa käytännössä Facebookissa käytävään verkkokauppaan. Sosiaalista ostokokemusta on haettu aina 2007-2008 lähtien erilaisin ratkaisuin (Fruugo, UbiMall), mutta kriittinen massa ollaan saavuttamassa vasta nyt. Näyttää lisäksi siltä, että ainoastaan Facebook ja Twitter voivat tarjota tähän sarjaan varteenotettavan ratkaisun. Niissä sosiaalisuus on ”valmiina” tai ”sisäänrakennettuna”. Lienee myös sanomattakin selvää, että Facebookin arvo tulee nousemaan F-commercen myötä pilviin.

Why social commerce matters?

Top 50 Facebook Stores, Top 20 Facebook Store Solutions

2011 is the year that major brands and retailers will start adopting social media as a commerce channel

Kategoriat:Trendiennuste, Web 2.0 Avainsanat: ,