Arkisto

Posts Tagged ‘lukulaite’

Lukulaitteiden evoluutio kulkee kohti tablet-laitetta – osa 2

Aikaisemmassa blogauksessani Lukulaitteiden evoluutio kulkee kohti tablet-laitetta (1.5.2010) ennakoin lukulaitteiden kehitystä. Tuolloin Amazon lisäsi erilaisia sosiaalisen median ominaisuuksia Kindle-lukulaitteeseensa. Ennakoin, että jos ominaisuuksien lisäystahti jatkuu samansuuruisena myös tulevaisuudessa, niin Kindle muuttuu lopulta tablet-laitteeksi:

Amazon lisää sosiaalisen median toiminnallisuuksia Kindleensä, todennäköisesti vastauksena iPadille. Samalla se tarkoittaa sitä, että lukulaitteiden evoluutio suuntaa kohti rikkaalla toiminnallisuudella varustettuja tablet-laitteita, joissa on kokonainen PC:n kaltainen käyttöjärjestelmä. Amazonin seuraava Kindle saattaa muistuttaa jo enemmän iPadin kaltaista laitetta.

– 1.5.2010

https://tekniikkataloustulevaisuusblogi.wordpress.com/2010/05/01/lukulaitteiden-evoluutio-kulkee-kohti-tablet-laitetta/

Nyt Amazon julkaisee ensimmäisen Kindle-tabletin, josta TiVi.fi uutisoi näin:

Uuden laitteen nimi on Kindle, vaikka se on hyvin erilainen kuin aiemmat samalla nimellä julkaistut laitteet. Siinä missä Amazonin vanhemmat Kindle-mallit olivat mustavalkoisia lukulaitteita, on uusi laite täysverinen taulutietokone, 7-tuuman värillisellä kosketusnäytöllä.

– 5.10.2011

http://www.tietoviikko.fi/tablet/quotamazonin+halpa+taulutietokone+on+tottaquot/a680040

Kategoriat:Trendiennuste Avainsanat: , , , ,

Kuinka monta lukulaitteen käyttäjää Suomessa on vuonna 2020?

Suomessa arvioidaan olevan 200 000 sähköisen lukulaitteen käyttäjää vuonna 2012. Sen jälkeen laitteiden arvioidaan yleistyvän niin nopeasti, että miljoonan käyttäjän raja ylittyy vuoden 2014 aikana. Tutkimusaineistoon ja sitä täydentäviin asiantuntijalausuntoihin perustuvan markkina-arvion on tehnyt TNS Gallup.

http://www.vkl.fi/ajankohtaista/tiedotteet/lukulaitteet_yleistymassa_vauhdilla.html

9.2.2011

Suomessa näyttäisi olevan TNS:n arvioon pohjautuvan esityksen mukaan n. 3,5 miljoonaa lukulaitteen käyttäjää vuonna 2020. Lukulaitteiden käyttäjien määrä näyttääkin siis yli kymmenkertaistuvan alle kymmenessä vuodessa.

Taistelu jakelukanavan herruudesta – osa 2

Tero Lehto kirjoittaa Tietokone nettilehden blogissaan näin:

Apple iPadin ylivalta halutaan estää

”Mediayhtiöt toivovat avoimia e-lukulaitteita ja tableteja”
21.1.2011
Sähköiset sisällöt ovat suurella todennäköisyydellä merkittävä osa tablet- ja lukulaitevalmistajien tulevaisuuden strategiaa. Itse laitteissa katteet tulevat tippumaan samalla tavalla kuin matkapuhelimissa, jolloin sisällöillä on suurempi rooli tulopohjan muodostuksessa. Mediayhtiöt voivat toivoa avoimia e-lukulaitteita ja tableteja, mutta on todennäköistä ettei niitä tulla näkemään. Ainakaan merkittävimmiltä valmistajilta.
Jos mediatalot haluavat hallita jakelukanavaa, on paras vaihtoehto siihen oma, mediatalokohtainen tablet tai lukulaite. Onhan Amazonin Kindle konseptikin toiminut ilmeisen hyvin. Miksei sama konsepti voisi toimia sanoma- ja aikakauslehtien kohdallakin?

Mediatalokohtainen lukulaite – ei sittenkään niin huono idea?

Hollantilaisen DeVolkskrant-lehden mukaan Apple olisi kieltänyt jatkossa antamasta maksutonta lukuoikeutta iPad-julkaisuunsa painetun lehtensä tilaajille. Asiasta kertoo Tietokone-lehti.

http://www.uusisuomi.fi/raha/108340-tietokone-helsingin-sanomille-ongelma-%E2%80%93-yllatyskielto-applelta

17.1.2011

Näyttää enenevissä määrin siltä, että Apple haluaa kontrolloida tablet-ympäristöään.Palvelut ja sisällöt nähdään itse laitteiden ohella merkittävänä ansaintamahdollisuutena. Näin ilmeisesti myös Nokialla, joka ei ole mennyt Android-leiriin, vaan ”säästänyt” softaympäristöä itselleen palvelujen ja sisältöjen tuoman kassavirran toivossa.

Mediatalojen ja kustantajien suunnitteluun ja hinnoitteluun laitevalmistajien sisältökontrolli tietää ongelmia, koska nyt arvoketjussa on lenkki johon he eivät voi vaikuttaa. Lisäksi tablet-laitteita tulee yhä enenevissä määrin myös muilta valmistajilta, lisäten erilaisten jakelukanavien määrää. Applen tableteissahan on App Store ja Googlen tableteissa Android Market. Soppaan oman lisänsä tuo myös Nokia loppuvuodesta julkaistavalla Meegolla ja todennäköisesti Ovi Storella. Jo tuolloin mediatalojen ja kustantajien tulisi huomioida vähintään kolme jakelukanavaa.

 

Ikään kuin mediataloilla ei olisi tarpeeksi ongelmia ennestään. Sähköisen sisällön kannattavuuden lisäksi sitten vielä tablet-valmistajien etabloituminen arvoketjuun.

Entäpä jos mediatalot kokeilisivat samanlaista mallia kuin tanskalainen Bonnier? Bonnier on lanseeranut oman lukulaitteensa, Letton markkinoille. Pystyisivätkö mediatalot vastaamaan laitteista, sekä rauta- että softapuolella? Kiinnostaisiko kuluttajia erillinen laite – mediatalojen lukulaite – tablet laitteiden lisäksi? Kirjoitin huhtikuussa 2010 näin:

HS:n kannalta huomioonotettava strategia saattaisi olla “Sanoma-lukulaite”, jonka softaympäristöä Sanoma kontrolloisi. Laitteeseen voisi luonnollisesti myydä HS:n lisäksi myös muita Sanoman sanoma- ja aikakauslehtiä.

https://tekniikkataloustulevaisuusblogi.wordpress.com/2010/04/06/lukulaitteet-missa-nyt-mennaan/

6.4.2010

Markkinoilla on monia muita valmistajia, jotka tarjoavat tablet-laitteita. Varmasti kannattaisi tunnustella, voitaisiinko valmistajan X tablet brändätä mediatalon lukulaitteeksi, johon voisi ostaa 3G-yhteyden kautta sanomalehtiä, aikakauslehtiä ja muuta sähköistä sisältöä. Onhan mm. Amazon.com yhdistänyt raudan ja sisällön Kindle-lukulaitteillaan, joiden uusimmilla versioilla pääsee nettiinkin.

Perinteisten kirjojen markkinat eivät enää kasva Suomessa?

Sanoman suursiivous: Leffateatterit ja kirjakaupat myyntiin

Talouselämän mukaan Sanoma myy Suomalaisen kirjakaupan. Voisiko tämän tulkita niin, että perinteisten kirjojen markkinat eivät enää kasva, ainakaan Suomessa? Tai sitten on niin, että Sanoma ei usko enää kivijalkamyymälöihin jakelukanavana. Kaikki yksityiskohdat eivät ole vielä tiedossa, joten voi myös olla, että Sanoma pitää itsellään Suomalainen.com sähköisen jakelukanavan.

 

Mediayhtiöt ovat ainakin viimeaikoina puuhailleet lukulaitteiden ja tablet-laitteiden kimpussa. Bonnierilla on Letto-lukulaite ja Sanoma uskoo iPadiin.

Tablet-laitteet voittavat nykyiset lukulaitteet pitkässä juoksussa

Rikkaan toiminnallisuuden tablet-laitteet tulevat voittamaan köyhän toiminnallisuuden lukulaitteet. Tablet laitteiden yhteysominaisuudet (3G, Wlan) ja ohjelmisto-ominaisuudet (käyttöjärjestelmä, selain) saa jo nyt samaan hintaan kuin passiivinäytöllä varustetun yhteydettömän lukulaitteen. Tablet laitteet vaikuttavat olevan enemmän esillä mediassa, ja uskon passiivinäytöillä varustettujen lukulaitteiden jäävän vain ”tosilukijoiden” käyttöön.

Lukulaitteiden evoluutio kulkee kohti tablet-laitetta

Amazon adding Twitter, Facebook to Kindle

Amazon lisää sosiaalisen median toiminnallisuuksia Kindleensä, todennäköisesti vastauksena iPadille. Samalla se tarkoittaa sitä, että lukulaitteiden evoluutio suuntaa kohti rikkaalla toiminnallisuudella varustettuja tablet-laitteita, joissa on kokonainen PC:n kaltainen käyttöjärjestelmä. Amazonin seuraava Kindle saattaa muistuttaa jo enemmän iPadin kaltaista laitetta. Amazonin siirto saattaa erityisesti johtua siitä, että useimmat kuluttajat eivät halua useita erillislaitteita. Kun iPadin ostaessa saa netbookin ja e-lukulaitteen, Kindlen ostaessa saa vain e-lukulaitteen. Miksi siis valita Kindle, jonka lukulaitteen ulkopuoliset toiminnallisuudet ovat ”köyhiä”. Lisäksi monet muut valmistajat – ainakin Nokia, Acer ja Samsung – ovat tulossa ”iPad-markkinoille”.

Tämän jälkeen on todennäköistä, että lukulaitteet jakautuvat kahteen ryhmään:

1) ”Perinteisiin” e-lukulaitteisiin, kuten BeBook ja Kindle I, joissa lukulaite-ominaisuus on tärkein.

2)  Täyden pc:n toiminnallisuuden (käyttöjärjestelmä, datayhteydet) omaaviin tablet-laitteisiin, kuten iPad.