Arkisto

Archive for elokuu 2011

Miten positioida sosiaalinen media siten, että siitä tulee maailman suosituin? Vastaus voi yllättää

Vanha jousiammuntaa metaforanaan käyttävä zen-viisaus sanoo, että jos haluat osua keskelle taulua, sinun on ammuttava ohi. Osaltaan tämä auttaa selvittämään miksi Facebookista tuli maailman käytetyin sosiaalinen media. Kuten olen aikaisemmin todennut, Facebookilla oli lukuisia edeltäjiä, mm. MySpace ja Friendster. Nämä olivat saatavilla jo vuosia ennen kuin Facebook hyppäsi kehään. Kuinka siis positioida sosiaalisen median palvelu siten, että siitä tulee maailman käytetyin. Vastaus on hyvin zenmäisesti: ei mitenkään.

 

Facebookhan ei rajaa palveluaan millään tavalla. Se ei ole palvelu pelkästään musiikkia aktiivisesti kuunteleville, se ei ole palvelu pelkästään Australiassa asuville, eikä se ole pelkästään lyhytviesteihin erikoistunut palvelu Twitterin tapaan. Sen sijaan se on kaikkia näitä, ja enemmän. Se on positioimaton. Se on vain ”The Social Network”. Ja juuri tässä on syy sen menestykseen. Mitäpä Facebookista olisikaan tullut, jos se olisi tuotekehitysprosessin mukaisesti positioitu tietylle ryhmälle? Ei varmasti mitään.

 

Tämä kaikki tuo mieleeni markkinointiviestinnän opettajani sanat positioinnista: ”Tuote tai palvelu ei voi olla kaikkea kaikille. Se pitää positioida. Mitä tarkemmin tuote positioidaan, sen paremmin se menestyy”. Mutta poikkeus vahvistaa säännön.

Mainokset

Uusi balanssi: Google ja Motorola – Nokia ja Microsoft

Google Buys Motorola For $12.5 Billion, Says “Android Will Stay Open”

No niin. Google ostaa Motorolan mobiililaiteliiketoiminnan. Kaupan tarkoituksena on ”superladata” (supercharge) Motorolan luurit Androidilla. Onko tämä Googlen vastaus Microsoft + Nokia yhteistyölle? Superlataako Microsoft Nokian luurit Windowsilla?

Kategoriat:Markkinat Avainsanat: , , , ,

Mediatalokohtainen lukulaite – ei sittenkään niin huono idea? Osa 3

Aiemmissa osissa tapahtunutta: Osassa 1 toin esille ratkaisuvaihtoehdon mediataloja vaivaavaan dilemmaan, jonka keskipisteessä on digitalisoituminen, ja toisaalta digitalisoitumisesta johtuva kannattavuuspulma. Tämä ratkaisuvaihtoehto olisi mediatalokohtainen lukulaite tai tablet-laite, jonka olisi brändätty sitä jakavan mediatalon mukaan. Osassa 2 kerroin syistä miksi tällaista ratkaisua tarvitaan. Tässä kolmannessa osassa käsittelen tämän ratkaisuvaihtoehdon hyviä ja huonoja puolia.

Hyvää

+Mediatalolla on täysi hallinta laitteessa jaettavan sisällön ja sen jakeluhinnan suhteen

+Mediatalolla on monia mahdollisuuksia mainostaa laitetta medioissaan omakustannushinnalla

+Hallittu tapa siirtyä printistä digitaaliseen mediaan

+Saavuttaessaan laajan markkinapenetraation mediatalo voi jakaa laitteessa myös muuta kuin omaa sisältöään, kuten vaikkapa elokuvia, sarjakuvia, ohjelmistoja jne.

+Siirtyminen digitaaliseen jakelutapaan tapahtuu joka tapauksessa seuraavan 10-20 vuoden kuluessa, olipa mediatalolla oma laiteprojekti tai ei

Huonoa

-Mediatalosta tulee laitteen myötä myös laitejakelija ja softavalmistaja. Nämä eivät lähtökohtaisesti ole mediatalojen ydinosaamisalueita.

-Jokin jo markkinoilla oleva tablet- tai lukulaite saattaa saavuttaa suuremman suosion ja sitä myötä suuremman markkinapenetraation kuin mediatalokohtainen laite. Tällöin mediatalolle syntyy paine jakaa sisältöä näiden laitteiden kautta riippumatta  siitä onko mediatalolla oma laite.

-Voi syntyä lyhyt- tai pitkäaikainen tilanne, jossa mediatalon printti- ja digituotteet kannibalisoivat toisiaan. Toisaalta tällainen tilanne voi syntyä ilman mediatalokohtaista lukulaitettakin ja mediatalolla on kaikki mahdollisuudet vaikuttaa tilanteeseen.

-Hinta. Projektin hinta on todennäköisesti sellainen, että vain johtavilla mediataloilla on siihen varaa. Jos hinta on edelleen este, olisi haettava yhteistyökumppaneita samassa tilanteessa olevilta toimijoilta, kuten muiden maiden mediataloilta. Tällöin projektin kustannuksia voidaan jakaa, ja sen kustannukset per mediatalo pienenevät.

-Perinteisiin elektroniikan jakelukanaviin eli elektroniikkamyymälöihin pääsy voi muodostua haasteelliseksi, johtuen muiden tablet-valmistajien toimista.

-Laitteesta olisi julkaistava uusi parempi versio muutaman vuoden välein tai jopa joka vuosi.

Mediatalokohtainen lukulaite – ei sittenkään niin huono idea? Osa 2

Olen aikaisemmassa blogauksessani tarjonnut mediatalokohtaista lukulaitetta ratkaisuksi printtimedian ”digi/kannattavuus-dilemmaan”. Kyseessä olisi siis lyhyesti sanottuna bulk-valmistajan valmistama tablet-laite, joka brändätään mediatalon logoilla ja väreillä sekä sisäisesti (käyttöjärjestelmä) että ulkoisesti (valmistajan logon tilalla voi olla esim. mediatalon logo).

 

Siis mediatalokohtainen lukulaite. Mutta miksi?

 

1. Syy: Laitevalmistajien halu tehdä rahaa sähköisellä sisällöllä

On tullut ilmi tapauksia, joissa mm. Apple on rajoittanut kauppapaikallaan lehden ilmaisversion jakelua. Näissä tapauksissa mediatalo on halunnut jakaa paperilehden tilaajilleen sähköistä iPad-versiota ilmaiseksi. Ongelma on kuitenkin siinä, että sähköisen version käytännön jakelusta vastaava Apple ei saa voittoa lehden latauksista. On siis erittäin epätodennäköistä, että sähköistä sisältöä pystyttäisiin jakamaan ilman, että arvoketjuun etabloituu uusia toimijoita. Mediatalon oma lukulaite antaisi varmuutta kysyntään, koska sähköisen sisällön hinnoittelu olisi enemmän mediatalon hallinnassa.

 

2. Syy: Media digitalisoituu koko ajan

Media siirtyy jatkuvasti digitaaliseen muotoon. Painettujen lehtien levikit ovat 1-2 % laskussa vuositasolla. Kuitenkin lehtien digitaaliset jatkeet eivät ole yhtä tuottoisia kuin painetut versiot. Digitaalinen jatke saattaa olla jopa tappiollinen, jolloin sitä rahoitetaan printtiversion tuloista. Mediatalokohtainen lukulaite antaisi hallitun mahdollisuuden siirtyä printtiversiosta digiversioon.

 

3. Syy: Ei ainoastaan lehdet, mutta muu sisältö myös

Mikään ei tietenkään rajoittaisi lukulaitetta vain lehtien selailuun. Useilla mediataloilla on myös kirjankustannustoimintaa ja muun sähköisen sisällön tuotantoa, jolloin myös tätä sisältöä voitaisiin jakaa samassa laitteessa.

 

Ottaisiko mediatalokohtainen tablet-laite vaikkapa Android-käyttöjärjestelmällä varustettuna tuulta alleen, jos sitä jaettaisiin esim. 50-100 euron hintaan? Sanoma- ja aikakauslehtien digitaaliset tilaukset taas olisivat 50-75 % printtiversion hinnasta.

Tapahtuuko ICT-maailmassa mitään uutta ennen vuosikymmenen puoliväliä?

Vuosikymmenten puolivälit ovat olleet merkittäviä käännekohtia ICT-maailmassa. 90-luvun puolivälissä siirryttiin Windows 95:een ja PC-koneiden yleistymisen aikakauteen. Windows ja PC nousivat standardeiksi, ja internet alkoi yleistymään myös. Tätä jatkui noin kymmenen vuotta, kunnes 2000-luvun puolen välin jälkeen alkoi laajakaistaliittymien siirtyminen valtavirtaan ja Windowsin aseman heikkeneminen eniten käytettynä käyttöjärjestelmänä Applen ja helppokäyttöisten Linux-jakelujen myötä. Aikakautta 2005-2015 ryydittää myös Facebookin nousu.

 

Mitäpä on sitten näkyvissä tämän vuosikymmenen puolivälin tuolla puolen? Suurin mullistus tulee varmasti olemaan pilvisuuntauksen myötä virtualisaatio. Nopeat laajakaistayhteydet mahdollistavat sekä koti- että yrityskoneiden yhä kasvavan virtualisaation, eli suurin osa käyttäjän tietokoneen laskennasta tulee tapahtumaan pilvipalvelussa – prosessointi ja tallennus. Googlella lienee suurimmat mahdollisuudet päästä hallitsemaan tätä aikakautta konesaliensa ja Chrome OS:n myötä. Virtualisaatio mahdollistaa myös sen, että saman käyttäjän profiili voidaan ladata useisiin laitteisiin – kotitietokone, työkone, älypuhelin, tablet, lukulaite, TV, auto jne.

 

Myös digitaalinen jakelutie tulee voimistumaan, ja jättää alleen fyysiset CD.t ja DVD:t. Android Marketplacen ja Applen App Storen kaltaiset palvelut tulevat laajentamaan appsien ja ohjelmistojen lisäksi elokuviin ja kirjoihin entistä enemmän.

 

Mutta kaikki tämä yleistynee vasta 2015 jälkeen.

Metcalfen laki tekee sosiaalisen median – tai sitten ei

Metcalfen lain mukaan verkoston arvo on yhtä kuin käyttäjien määrä toiseen potenssiin. Hyvä esimerkki tästä on puhelin. Yhdellä puhelimella ei tee vielä mitään, mutta kaksi puhelinta on jo parempi. Täyden hyödyn keksinnöstä, eli puhelimesta,  käyttäjät saavat tietysti silloin, kun kaikilla verkoston käyttäjillä on sellainen.

 

Vielä parempi esimerkki Metcalfen laista on sosiaalinen verkosto. Facebook ei juurikaan hyödytä yhtä tai kahta käyttäjää, mutta kun käyttäjien määrä lasketaan sadoissa miljoonissa, on verkoston hyöty sen käyttäjille jo huomattava. Metcalfen laki on syy siihen miksi jokin sosiaalinen media kuten Facebook, menestyy – ja miksi tuhannet muut vastaavat palvelut eivät.

 

Facebookin yleistymisen jälkeen jossain vuoden 2008 jälkeen maailma näki useita Facebook-kopioita. Mikä Facebookissa oli sellaista, että juuri se keräsi paljon käyttäjiä? Miksi taas useat muut sosiaaliset mediat, kuten vaikkapa toiminnallisuuksiltaan rikkaampi ja käytettävämpi Ning.com eivät onnistuneet kasvamaan samalle tasolle kuin Facebook?