Arkisto

Posts Tagged ‘Letto’

Mediatalokohtainen lukulaite – ei sittenkään niin huono idea?

Hollantilaisen DeVolkskrant-lehden mukaan Apple olisi kieltänyt jatkossa antamasta maksutonta lukuoikeutta iPad-julkaisuunsa painetun lehtensä tilaajille. Asiasta kertoo Tietokone-lehti.

http://www.uusisuomi.fi/raha/108340-tietokone-helsingin-sanomille-ongelma-%E2%80%93-yllatyskielto-applelta

17.1.2011

Näyttää enenevissä määrin siltä, että Apple haluaa kontrolloida tablet-ympäristöään.Palvelut ja sisällöt nähdään itse laitteiden ohella merkittävänä ansaintamahdollisuutena. Näin ilmeisesti myös Nokialla, joka ei ole mennyt Android-leiriin, vaan ”säästänyt” softaympäristöä itselleen palvelujen ja sisältöjen tuoman kassavirran toivossa.

Mediatalojen ja kustantajien suunnitteluun ja hinnoitteluun laitevalmistajien sisältökontrolli tietää ongelmia, koska nyt arvoketjussa on lenkki johon he eivät voi vaikuttaa. Lisäksi tablet-laitteita tulee yhä enenevissä määrin myös muilta valmistajilta, lisäten erilaisten jakelukanavien määrää. Applen tableteissahan on App Store ja Googlen tableteissa Android Market. Soppaan oman lisänsä tuo myös Nokia loppuvuodesta julkaistavalla Meegolla ja todennäköisesti Ovi Storella. Jo tuolloin mediatalojen ja kustantajien tulisi huomioida vähintään kolme jakelukanavaa.

 

Ikään kuin mediataloilla ei olisi tarpeeksi ongelmia ennestään. Sähköisen sisällön kannattavuuden lisäksi sitten vielä tablet-valmistajien etabloituminen arvoketjuun.

Entäpä jos mediatalot kokeilisivat samanlaista mallia kuin tanskalainen Bonnier? Bonnier on lanseeranut oman lukulaitteensa, Letton markkinoille. Pystyisivätkö mediatalot vastaamaan laitteista, sekä rauta- että softapuolella? Kiinnostaisiko kuluttajia erillinen laite – mediatalojen lukulaite – tablet laitteiden lisäksi? Kirjoitin huhtikuussa 2010 näin:

HS:n kannalta huomioonotettava strategia saattaisi olla “Sanoma-lukulaite”, jonka softaympäristöä Sanoma kontrolloisi. Laitteeseen voisi luonnollisesti myydä HS:n lisäksi myös muita Sanoman sanoma- ja aikakauslehtiä.

https://tekniikkataloustulevaisuusblogi.wordpress.com/2010/04/06/lukulaitteet-missa-nyt-mennaan/

6.4.2010

Markkinoilla on monia muita valmistajia, jotka tarjoavat tablet-laitteita. Varmasti kannattaisi tunnustella, voitaisiinko valmistajan X tablet brändätä mediatalon lukulaitteeksi, johon voisi ostaa 3G-yhteyden kautta sanomalehtiä, aikakauslehtiä ja muuta sähköistä sisältöä. Onhan mm. Amazon.com yhdistänyt raudan ja sisällön Kindle-lukulaitteillaan, joiden uusimmilla versioilla pääsee nettiinkin.

Lukulaitteet – missä nyt mennään?

Lukulaitteet yleistyvät. Tämäkin blogi saa lähes päivittäin klikkauksia hakukoneista lukulaitteisiin liittyvillä hakusanoilla aikaisemmin postatun artikkelin E-kirjat ja lehdet pioneerivaiheessa Suomessa ansiosta.

Lukulaitteet ja printtimedia

http://blogit.tietokone.fi/tietojakoneesta/2010/03/lukulaitteista-toivotaan-lehtitalojen-pelastajaa/

http://blogit.hs.fi/hsnext/maistiaisia-ipad-lehdista

http://www.bonnier.com/en/content/future-e-readers

http://www.hs.fi/juttusarja/pekkala/artikkeli/iPad+ei+pelasta+sanomalehtiä/1135255863608

Applen iPad julkaisun myötä eri printtimediat asettavat toivonsa lukulaitteisiin. Ehkäpä mielenkiintoisinta kommentointia lukulaitteista ja printtimedian roolista niissä tarjoaa Helsingin Sanomat (HS). HS ei aio ottaa käyttöön maailmalla yleistyvää maksumallia (pay model). Sitä vastoin lukulaitteita pidetään mahdollisuutena kaapata kadonnutta kassavirtaa takaisin. Lukulaitteet siis nähdään jonkinlaisena erillisenä mediana; sitä ei nähdä nettinä eikä printtinä. Kuitenkin 3G ja WiFi yhteydet, ja niiden myötä selainohjelmat tulemaan olemaan lukulaitteissa pikemminkin sääntö kuin poikkeus, joten lukulaite on käytännössä sama kuin netti. Mielestäni maksumalli olisi paras strategia, sillä uskoisin maksumalliin perustuvan laatujournalismin olevan platform independent eli julkaisualustasta riippumatonta. Nyt erilaisista lukulaitekokeiluista saattaa tulla ”hedelmättömiä seikkailuja”.

Muista suurista mediataloista esim. Bonnier on julkaissut oman Letto lukulaitteensa, joka on käytännössä uudelleenbrändätty BeBook lukulaite (Hanlin eReader). Mielestäni noin iso satsaus ”rautaan” saattaa vaikuttaa järjettömältä ensisilmäyksellä, mutta toisaalta se varmistaa Bonnierille jakelukanavan, jota se pystyy hallitsemaan alusta loppuun. HS:n kannalta huomioonotettava strategia saattaisi olla ”Sanoma-lukulaite”, jonka softaympäristöä Sanoma kontrolloisi. Laitteeseen voisi luonnollisesti myydä HS:n lisäksi myös muita Sanoman sanoma- ja aikakauslehtiä. Entäpä miten lukijat suhtautuisivat tällaiseen laitteeseen, jonka sisältö olisi sidottu yhteen toimittajaan? Ehkäpä hyvin myötämielisesti, jos he saisivat laitteen puoli-ilmaiseksi tai jopa maksutta. ”Sanoma-lukulaitteen” bisnesmalli toimisi siis samalta pohjalta kuin tulostinlaitteissa – itse laitteen saat edullisesti, väripatruunoista (=sisällöstä) joudut sitten maksamaan.

Missä viipyy Nokian lukulaite?

Nokialla oli jo vuonna 2007 hieman iPadin kaltaisia suunnitelmia. Silloin julkaistiin Nokia N800 Internet Tablet. Hieman kärjistetysti voi ehkä sanoa, että N800:ssa oli kaikki mitä iPad:issä on nyt. Kosketusnäyttö ja ”silmäkarkkigrafiikka” vain puuttuivat. Nokia oli uskomattoman lähellä iPad:in kaltaista uutuutta, mutta kuitenkin niin kaukana.

Lukulaitteet käyttävät 3G:tä ja WiFi:ä verkottumiseen ja tarjoavat sähköisiä sisältöjä. Nokialla on myös oma Apple Store, eli Ovi. Samoin matkaviestintätekniikka on Nokian ydinosaamisaluetta. Nokialla on siis kaikki mitä tarvitaan lukulaitteen tai tablet-laitteen julkaisuun. Tiedän, että Nokia on ollut varovainen siirtymään pois ydinosaamisalueeltaan, esim. digiboxit saivat jäädä ja Nokian Netbookista ei ehkä tule 2-versiota, mutta mielestäni Nokian pitäisi ehdottomasti iskea kiinni tähän rakoon. Missä siis Nokian lukulaite viipyy? Jokainen päivä antaa iPad:ille ja Kindlelle enemmän jalansijaa.

E-kirjat ja lehdet pioneerivaiheessa Suomessa

Kauppalehti: Bonnier tuo ”lettunsa” Suomeenkin

Kotimaan e-lukulaitemarkkinoille on tulossa uusi tulokas, tällä kertaa kustannusjätti Bonnierilta. Bonnierin Letto lukulaite pohjautuu ilmeisesti kuitenkin BeBookin mini eReadriin, jollaisia on jo saatavissa verkkokaupoista. Laitevalmistajat (mm. Sony) ja jälleenmyyjät (Amazon) ovatkin jo julkistaneet omat lukijansa. Näen lukulaitteita kasvavissa määrin junassa. Voisi hyvin sanoa, että e-kirjat ja lehdet ovat tällä hetkellä pioneerivaiheessa Suomessa. Omien havaintojen perusteella laitteita käyttävät eniten 15-25 -vuotiaat ”early adapters”.

Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä minkälaisia standardeja lukulaitteisiin kehittyy ja erityisesti mitkä toimijat keräävät suurimman potin e-kirjamarkkinoilla. Tässä hieman spekulointia tulevasta.

Laitevalmistajat

Fyysinen rajapinta on välttämättömyys sähköiselle lukukokemukselle. Kuitenkin elektroniikkaa valmistavat tänä päivänä muutkin toimijat kuin Sony. Laitevalmistajilla ei ole hallussaan niin vahvaa jakelukanavaa kuten jälleenmyyjillä, eikä sisältöä, kuten kustantamoilla. Laitevalmistajien vahvuuksia ovat sähköiseen paperiin ja muuhun lukulaitetekniikkaan liittyvät patentit. Kuitenkin lukulaite itsessään on vahva jakelukanava, jos sen kautta voi ladata sisältöä. Tämä laitevalmistajien kannattaisi muistaa.

Jälleenmyyjät

Jälleenmyyjien valtti lukulaitekisassa on jakelukanava. Kun se on hallussa, asiakkaat ovat jo ”valmiina” ja sisältöä on verrattain helppo myydä. Jälleenmyyjistä Amazon tuotti itse Kindle-lukulaitteensa. Projektiin osallistui mm. Palmin ja Applen entisiä insinöörejä, joilla oli kokemusta kannettavien laitteiden suunnittelusta. Lukulaite tuotettiin alihankintana. Tällä tavoin Amazon sai käyttöönsä valtin laitevalmistajia vastaan.

Kustantajat

Kustantajalla on hallussaan sisältö. Bonnierilla on nyt lisäksi fyysinen rajapinta hankittuna Letto -lukulaitteen muodossa. Kuitenkin kuluttaja tarvitsee todennäköisesti vain yhden lukulaitteen, ja haluaa lukea sillä e-kirjoja useilta kustantajilta. Nähtäväksi jää, miten kustantajat sitouttavat fyysisiä laiteratkaisuja toimintaansa. Lisäksi e-lehdet eivät ainakaan nykyisessä koossaan mahdu kirjoille tarkoitetun lukulaitteen ruudulle. Mahdollinen uhka kustantajille on myös laiton kopiointi, joka syö liikevoittoa samalla tavalla kuin mp3-musiikin, elokuvien ja pelien kohdalla.

Perinteiset kirjakaupat

Lukulaitteisiin on mahdollista ladata sisältöä mekaanisesti muistikortilta ja internetistä. Perinteiset brick-and-mortar kirjakaupat tulevat todennäköisesti olemaan häviäjiä, sillä muistikortilla olevaa sisältöä voi myydä periaatteessa kuka tahansa, eikä internetin kautta tapahtuvasta sisällönlatauksesta tule kassavirtaa kivijalkamyymälään.

Pian tulee aika, jolloin suurten jälleenmyyjien, Mustan Pörssin, Expertin, Gigantin, Anttilan, Citymarketin, Prisman ja muiden on päätettävä lukulaitteiden ottamisesta valikoimiinsa. Tällöin sisäänostajien on tiedettävä standardeista ja laitteisiin saatavan kirjavalikoiman laajuudesta, jotta he voivat ottaa kannattavimmat ratkaisut valikoimiinsa. Heitän tähän loppuun vielä ennustuksen siitä, että sähköinen lukulaite on joulun 2010 suosikkilahja, samaan tapaan kuin piikkimatto oli vuonna 2009.