Arkisto
Mielenkiintoinen bundle Hesarilta
Helsingin Sanomat haluaa helpottaa digilehteen siirtymistä tarjoamalla bundlea, jossa on digilehden lisäksi iPad. Myös printtilehden saa mukaan, mutta se maksaa 10-15 euroa enemmän kuukaudessa riippuen siitä haluaako pe-su vai ma-su Hesarit.
Hesarin iPad bundle on merkittävä virstanpylväs siihen mitä tulee digilehden tulevaisuudelle Suomessa. Sen myötä näyttää yhä selvemmältä, että mediatalokohtaisen lukulaitteen sijaan printtimedian digitalisaatio tapahtuu Apple iPadin vetämänä.
Kaksi esimerkkiä menestyksekkäästä printtimedian siirrosta digimediaan
Financial Timesin tablettiversio myy jo lähes printin verran
Rupert Murdoch: The Wall Street Journal Is More Profitable On The iPad Than On Kindle
Molemmat esimerkit tulevat talouslehtien maailmasta. Brittiläinen Financial Times on kerännyt nettiversioonsa 270 000 tilaajaa. Jenkkien Wall Street Journalin iPad-versiolla taas on 64 000 tilaajaa, jotka maksavat tilauksestaan 18 dollaria kuukaudessa. Kun Wall Street Journalin kaikki digitaaliset jakelukanavat lasketaan yhteen, päästään varmasti samoihin lukemiin kuin Financial Timesilla.
Molemmat julkaisut ovat ottaneet linjakseen tarjota maksullista laatujournalismia digimediassa. Siten ilmaisen materiaalin määrä on rajattu. Lukujen valossa molempien lehtien digilinja näyttää onnistuneen; ainakin Financial Timesin digitilaajamäärä lähentelee vahvistetusti printtitilaajamäärää. Siten uniikin maksullisen sisällön tarjoaminen tuntuu olevan näiden kahden tapauksessa toimiva sisältöstrategia digimedian maailmassa.
First mover advantage kaikessa yksinkertaisuudessaan, osa 2: Case iPad
Osassa 1 kerrattiin Facebookin menestys Google+ verrattuna. Toinen hyvä esimerkki on tablet-maailmasta. iPad on saanut merkittävän etumatkan, tunnettuuden ja preferenssin muihin tablet-laitteisiin verrattuna. Lisäksi iPad-nimeä saatetaan käyttää synonyymin omaisesti tarkoittaen kaikkia tablet-laitteita. Ei huonosti.
Mobiililaitteiden desktop-käyttö on seuraava megatrendi
Ennakoin vuoden 2010 puolella, että kännykän desktop-käyttö on tuleva megatrendi. Ennuste näyttää osuvan osittain oikeaan, sillä tänä vuonna markkinoille on tullut Asus Eee Pad Transformer, joka on käytännössä näppäimistötelakkaa käyttävä mobiililaite, eli taulutietokone. Ennustetta voisi korjata paremmin osuvaan muotoon, että mobiililaitteiden desktop-käyttö on seuraava megatrendi. Tämä tarkoittaa toisinsanoen sitä, että mobiililaitteita kuten kännykkä ja taulutietokone, tullaan käyttämään yhä enenevissä määrin pöytäkoneen ja läppärin omaisesti. Trendin jatkuessa ja mobiililaitteiden tehojen lisääntyessä ne tulevat korvaamaan tavallisia pöytäkoneita ja läppäreitä.
Kotona ja työpaikalla käyttäjällä on siis telakka, johon mobiililaite kytketään ”paikoillaan oltaessa”. Telakassa on kiinni näyttö, hallintalaitteet (näppäimistö, hiiri) ja tarvittavat lisälaitteet usb-liitäntöjen kautta. Tablet-laitteen ollessa kiinni telakassa erillistä näyttöä ei välttämättä tarvita. Kun on aika ”lähteä mobiiliksi”, irroitetaan mobiililaite telakasta.
Nyt älypuhelinvalmistajilla olisi mahdollisuus haistaa ja käyttää tämä trendi hyödykseen. Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaisi sitä, että seuraavan älypuhelinsukupolven mukana seuraisi vaikkapa isohkon usb-hubin kokoinen telakka, johon älypuhelimen voi liittää oheislaitteineen. Älypuhelimen käyttöjärjestelmä sitten skaalautuisi isolle näytölle laitteen ollessa kytkettynä telakkaan. Esimerkiksi Nokialta tällainen telakkamahdollisuudella varustettu älypuhelin olisi kova veto, eikä se kannibalisoisi läppärimyyntiä tai muutakaan, koska Nokia ei valmista läppäreitä taannoista Netbookia lukuunottamatta. Mutta katsotaan kuka haistaa trendin ensin. Asus on jo varsin pitkällä, mutta Asus taas ei valmista älypuhelimia, ainakaan siinä mittakaavassa kuin puhelinjätit.
Tämän blogin vuoden 2011 ennustukset ovatkin pääasiassa koskeneet tablet-laitteita. Ensi vuoden tammikuussa julkaistavassa vuoden 2011 retrospektiossa onkin mukana ainakin nämä kaksi kohdalleen osunutta ennustetta:
1) Amazonin seuraava Kindle on enemmän täysiverinen tablet-tietokone, kuin ”vanhanaikainen” Kindle
2) Mobiililaitteiden desktop-käyttö on seuraava megatrendi
Lukulaitteiden evoluutio kulkee kohti tablet-laitetta – osa 2
Aikaisemmassa blogauksessani Lukulaitteiden evoluutio kulkee kohti tablet-laitetta (1.5.2010) ennakoin lukulaitteiden kehitystä. Tuolloin Amazon lisäsi erilaisia sosiaalisen median ominaisuuksia Kindle-lukulaitteeseensa. Ennakoin, että jos ominaisuuksien lisäystahti jatkuu samansuuruisena myös tulevaisuudessa, niin Kindle muuttuu lopulta tablet-laitteeksi:
Amazon lisää sosiaalisen median toiminnallisuuksia Kindleensä, todennäköisesti vastauksena iPadille. Samalla se tarkoittaa sitä, että lukulaitteiden evoluutio suuntaa kohti rikkaalla toiminnallisuudella varustettuja tablet-laitteita, joissa on kokonainen PC:n kaltainen käyttöjärjestelmä. Amazonin seuraava Kindle saattaa muistuttaa jo enemmän iPadin kaltaista laitetta.
– 1.5.2010
Nyt Amazon julkaisee ensimmäisen Kindle-tabletin, josta TiVi.fi uutisoi näin:
Uuden laitteen nimi on Kindle, vaikka se on hyvin erilainen kuin aiemmat samalla nimellä julkaistut laitteet. Siinä missä Amazonin vanhemmat Kindle-mallit olivat mustavalkoisia lukulaitteita, on uusi laite täysverinen taulutietokone, 7-tuuman värillisellä kosketusnäytöllä.
– 5.10.2011
http://www.tietoviikko.fi/tablet/quotamazonin+halpa+taulutietokone+on+tottaquot/a680040
Taistelu jakelukanavan herruudesta – osa 2
Tero Lehto kirjoittaa Tietokone nettilehden blogissaan näin:
Apple iPadin ylivalta halutaan estää
”Mediayhtiöt toivovat avoimia e-lukulaitteita ja tableteja”21.1.2011
Mediatalokohtainen lukulaite – ei sittenkään niin huono idea?
Hollantilaisen DeVolkskrant-lehden mukaan Apple olisi kieltänyt jatkossa antamasta maksutonta lukuoikeutta iPad-julkaisuunsa painetun lehtensä tilaajille. Asiasta kertoo Tietokone-lehti.
17.1.2011
Näyttää enenevissä määrin siltä, että Apple haluaa kontrolloida tablet-ympäristöään.Palvelut ja sisällöt nähdään itse laitteiden ohella merkittävänä ansaintamahdollisuutena. Näin ilmeisesti myös Nokialla, joka ei ole mennyt Android-leiriin, vaan ”säästänyt” softaympäristöä itselleen palvelujen ja sisältöjen tuoman kassavirran toivossa.
Mediatalojen ja kustantajien suunnitteluun ja hinnoitteluun laitevalmistajien sisältökontrolli tietää ongelmia, koska nyt arvoketjussa on lenkki johon he eivät voi vaikuttaa. Lisäksi tablet-laitteita tulee yhä enenevissä määrin myös muilta valmistajilta, lisäten erilaisten jakelukanavien määrää. Applen tableteissahan on App Store ja Googlen tableteissa Android Market. Soppaan oman lisänsä tuo myös Nokia loppuvuodesta julkaistavalla Meegolla ja todennäköisesti Ovi Storella. Jo tuolloin mediatalojen ja kustantajien tulisi huomioida vähintään kolme jakelukanavaa.
Ikään kuin mediataloilla ei olisi tarpeeksi ongelmia ennestään. Sähköisen sisällön kannattavuuden lisäksi sitten vielä tablet-valmistajien etabloituminen arvoketjuun.
Entäpä jos mediatalot kokeilisivat samanlaista mallia kuin tanskalainen Bonnier? Bonnier on lanseeranut oman lukulaitteensa, Letton markkinoille. Pystyisivätkö mediatalot vastaamaan laitteista, sekä rauta- että softapuolella? Kiinnostaisiko kuluttajia erillinen laite – mediatalojen lukulaite – tablet laitteiden lisäksi? Kirjoitin huhtikuussa 2010 näin:
HS:n kannalta huomioonotettava strategia saattaisi olla “Sanoma-lukulaite”, jonka softaympäristöä Sanoma kontrolloisi. Laitteeseen voisi luonnollisesti myydä HS:n lisäksi myös muita Sanoman sanoma- ja aikakauslehtiä.
– https://tekniikkataloustulevaisuusblogi.wordpress.com/2010/04/06/lukulaitteet-missa-nyt-mennaan/
6.4.2010
Markkinoilla on monia muita valmistajia, jotka tarjoavat tablet-laitteita. Varmasti kannattaisi tunnustella, voitaisiinko valmistajan X tablet brändätä mediatalon lukulaitteeksi, johon voisi ostaa 3G-yhteyden kautta sanomalehtiä, aikakauslehtiä ja muuta sähköistä sisältöä. Onhan mm. Amazon.com yhdistänyt raudan ja sisällön Kindle-lukulaitteillaan, joiden uusimmilla versioilla pääsee nettiinkin.
Perinteisten kirjojen markkinat eivät enää kasva Suomessa?
Sanoman suursiivous: Leffateatterit ja kirjakaupat myyntiin
Talouselämän mukaan Sanoma myy Suomalaisen kirjakaupan. Voisiko tämän tulkita niin, että perinteisten kirjojen markkinat eivät enää kasva, ainakaan Suomessa? Tai sitten on niin, että Sanoma ei usko enää kivijalkamyymälöihin jakelukanavana. Kaikki yksityiskohdat eivät ole vielä tiedossa, joten voi myös olla, että Sanoma pitää itsellään Suomalainen.com sähköisen jakelukanavan.
Mediayhtiöt ovat ainakin viimeaikoina puuhailleet lukulaitteiden ja tablet-laitteiden kimpussa. Bonnierilla on Letto-lukulaite ja Sanoma uskoo iPadiin.
Vaihtoehtoja iPadille
iPadia myydään tällä hetkellä erittäin mojovaan hintaan. Tablet-koneen omistajaksi pääsee kuitenkin vähemmällä, jos ei pidä Applen softaa erityisen haluttavana. Mm. Dealextreme.com myy Googlen Androidilla ja 7-tuuman näytöllä varustettua tablettia hintaan 107 USD.
http://www.dealextreme.com/details.dx/sku.42070
iPadin hinnassa todellakin on ilmaa. Siitä kertoo mm. Intian hallituksen tablet prototyyppi, jonka voi hankkia 35 dollarilla.
Lukulaitteiden evoluutio kulkee kohti tablet-laitetta
Amazon adding Twitter, Facebook to Kindle
Amazon lisää sosiaalisen median toiminnallisuuksia Kindleensä, todennäköisesti vastauksena iPadille. Samalla se tarkoittaa sitä, että lukulaitteiden evoluutio suuntaa kohti rikkaalla toiminnallisuudella varustettuja tablet-laitteita, joissa on kokonainen PC:n kaltainen käyttöjärjestelmä. Amazonin seuraava Kindle saattaa muistuttaa jo enemmän iPadin kaltaista laitetta. Amazonin siirto saattaa erityisesti johtua siitä, että useimmat kuluttajat eivät halua useita erillislaitteita. Kun iPadin ostaessa saa netbookin ja e-lukulaitteen, Kindlen ostaessa saa vain e-lukulaitteen. Miksi siis valita Kindle, jonka lukulaitteen ulkopuoliset toiminnallisuudet ovat ”köyhiä”. Lisäksi monet muut valmistajat – ainakin Nokia, Acer ja Samsung – ovat tulossa ”iPad-markkinoille”.
Tämän jälkeen on todennäköistä, että lukulaitteet jakautuvat kahteen ryhmään:
1) ”Perinteisiin” e-lukulaitteisiin, kuten BeBook ja Kindle I, joissa lukulaite-ominaisuus on tärkein.
2) Täyden pc:n toiminnallisuuden (käyttöjärjestelmä, datayhteydet) omaaviin tablet-laitteisiin, kuten iPad.
Tekniikka Talous Tulevaisuus Blogi 