Arkisto

Posts Tagged ‘Sähköinen sisältö’

Mediatalokohtainen lukulaite – ei sittenkään niin huono idea?

Hollantilaisen DeVolkskrant-lehden mukaan Apple olisi kieltänyt jatkossa antamasta maksutonta lukuoikeutta iPad-julkaisuunsa painetun lehtensä tilaajille. Asiasta kertoo Tietokone-lehti.

http://www.uusisuomi.fi/raha/108340-tietokone-helsingin-sanomille-ongelma-%E2%80%93-yllatyskielto-applelta

17.1.2011

Näyttää enenevissä määrin siltä, että Apple haluaa kontrolloida tablet-ympäristöään.Palvelut ja sisällöt nähdään itse laitteiden ohella merkittävänä ansaintamahdollisuutena. Näin ilmeisesti myös Nokialla, joka ei ole mennyt Android-leiriin, vaan ”säästänyt” softaympäristöä itselleen palvelujen ja sisältöjen tuoman kassavirran toivossa.

Mediatalojen ja kustantajien suunnitteluun ja hinnoitteluun laitevalmistajien sisältökontrolli tietää ongelmia, koska nyt arvoketjussa on lenkki johon he eivät voi vaikuttaa. Lisäksi tablet-laitteita tulee yhä enenevissä määrin myös muilta valmistajilta, lisäten erilaisten jakelukanavien määrää. Applen tableteissahan on App Store ja Googlen tableteissa Android Market. Soppaan oman lisänsä tuo myös Nokia loppuvuodesta julkaistavalla Meegolla ja todennäköisesti Ovi Storella. Jo tuolloin mediatalojen ja kustantajien tulisi huomioida vähintään kolme jakelukanavaa.

 

Ikään kuin mediataloilla ei olisi tarpeeksi ongelmia ennestään. Sähköisen sisällön kannattavuuden lisäksi sitten vielä tablet-valmistajien etabloituminen arvoketjuun.

Entäpä jos mediatalot kokeilisivat samanlaista mallia kuin tanskalainen Bonnier? Bonnier on lanseeranut oman lukulaitteensa, Letton markkinoille. Pystyisivätkö mediatalot vastaamaan laitteista, sekä rauta- että softapuolella? Kiinnostaisiko kuluttajia erillinen laite – mediatalojen lukulaite – tablet laitteiden lisäksi? Kirjoitin huhtikuussa 2010 näin:

HS:n kannalta huomioonotettava strategia saattaisi olla “Sanoma-lukulaite”, jonka softaympäristöä Sanoma kontrolloisi. Laitteeseen voisi luonnollisesti myydä HS:n lisäksi myös muita Sanoman sanoma- ja aikakauslehtiä.

https://tekniikkataloustulevaisuusblogi.wordpress.com/2010/04/06/lukulaitteet-missa-nyt-mennaan/

6.4.2010

Markkinoilla on monia muita valmistajia, jotka tarjoavat tablet-laitteita. Varmasti kannattaisi tunnustella, voitaisiinko valmistajan X tablet brändätä mediatalon lukulaitteeksi, johon voisi ostaa 3G-yhteyden kautta sanomalehtiä, aikakauslehtiä ja muuta sähköistä sisältöä. Onhan mm. Amazon.com yhdistänyt raudan ja sisällön Kindle-lukulaitteillaan, joiden uusimmilla versioilla pääsee nettiinkin.

Taistelu jakelukanavan herruudesta

Digitaalinen sisältö, etenkin matkapuhelimissa, on iso bisnes. Taustakuvat, soittoäänet, kännypelit ja miniohjelmistot ovat käyttäjien suosiossa, ja sopivat tekniikkansa puolesta hyvin liiketoimintaan: verrattain pienet tiedostokoot takaavat nopeat lataukset, kysyntäpohja on laaja, eikä ostoprosessissa liikutella fyysistä artikkelia. Jakelukanavan hallinnan tärkeydestä matkapuhelinmarkkinoilla kertoo Tietokone:

http://www.tietokone.fi/uutiset/operaattorit_liittoutuvat_mobiiliohjelmissa

Tulevaisuudessa digitaalisia jakelukanavia nähdään televisioissa, digibokseissa, e-kirjojen lukulaitteissa jne. Digitaalinen jakelukanava on fyysiseen myymälään verrattava käsite 2010-luvulla, eikä sen tärkeyttä voi korostaa liikaa. Käyttäjä lataa haluamansa sisällön, ja nyt matkapuhelinvalmistajat, verkko-operaattorit ja stand-alone sisältökaupat käyvät kisaa siitä kenen putiikkiin asiakas ”kävelee sisään”. Vertaillaanpa näitä toimijoita:

Matkapuhelinvalmistajat

Laitevalmistajilla on vahva ote rautaan. Pelkästään tämä riittää jo takaamaan jakelukanavan leviämisen käyttäjien keskuudessa. Heikkouksina mainittakoon, että levinneisyys on yhtä laaja kuin kännykkämerkin levinneisyys. Lisäksi piraattikännyissä ei mahdollisesti ole valmistajan omaa jakelukanavaa. Tämä estää kasvua etenkin kehittyvillä markkinoilla, joilla piraattikännyjen määrä on suuri. Huomionarvoista on myös se, ettei sisällön myynti ole tällä hetkellä kaikkien valmistajien ydintoimintaa. Nokia on tästä poikkeus. Sillä on selkeä sisältö-fokus tulevaisuudessa Ovi-palvelunsa myötä.

Verkko-operaattorit

Operaattoreilta puuttuu riittävä ote rautaan, mutta sillä on tehokas, ja yleensä vahvasti maa-lokalisoitu viestintäkanava asiakkaaseen, jonka kautta operaattori pystyy mainostamaan jakelukanavaansa.

Stand-alone sisältökaupat

Nettipohjaiset kaupat toimivat käytännössä missä tahansa puhelimessa, jossa on xhtml-selain. Asiakaskunnan hankkiminen on kuitenkin vaikeaa verrattuna laitevalmistajiin ja operaattoreihin. Stand-alone sisältökaupat keskittyvätkin ehkä enemmän nicheiden haltuunottamiseen, kuten elokuviin, maksujen/talouden hallintaan, kännykkäpostikortteihin jne.

Trendi, joka tässä tulisi nähdä, on painopisteen siirtyminen laitteista sisältöihin, kuten Nokian Ovi-palvelu, Tietokoneen uutinen jne. Laitteet saavuttavat usein vahvan penetraation ja markkinakylläisyyden, jolloin ainoaksi kasvavaksi ansaintatavaksi jää sisältö.

Olohuone saa uusia jakelukanavia

Internet tuli ensin konsoleihin. Latauskooltaan pienet arcade-pelit tuntuvat olevan erityisesti XBOX 360:n pelaajien suosiossa.

http://www.tietokone.fi/uutiset/microsoftin_verkkopelikauppa_kasvoi_roimasti

Netin integrointi televisioon on myös täydessä käynnissä:

http://www.tekniikkatalous.fi/ict/article366391.ece?s=r&wtm=-23012010

http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/article201388.ece

Sanalla sanoen tämä tarkoittaa uusia jakelukanavia tuotteille ja palveluille, erityisesti sähköisille sellaisille. Tietoviikon uutisessa Yahoo-pomo uskoo internet-tv:n yleistyvän vuoden 2010 aikana. Internetin latausnopeuksien kasvaessa esim. koko illan elokuvan voi ladata muutamassa minuutissa. Vielä tänä päivänä se ei ihan tuossa ajassa onnistu, mutta viiden vuoden päästä se voi olla jo mahdollista suurimmalle osalle suomalaisista. Kun raja pc:n ja television välillä poistuu ja sähköisen sisällön lataaminen tulee helpoksi ja nopeaksi, tietää se vanhojen myyntikanavien, kuten videovuokraamoiden, videopelidivareiden, kauppojen cd/dvd-osastojen, ja jopa verkkokauppojen kuihtumista kyseisessä tuoteryhmässä. Myös valtiolla tulee olemaan vaikeuksia sähköisen sisällön verottamisessa, koska kauppapalvelimet sijaitsevat Suomen ulkopuolella, eikä sähköinen sisältö kulje tulliviranomaisten kautta.

E-kirjat ja lehdet pioneerivaiheessa Suomessa

Kauppalehti: Bonnier tuo ”lettunsa” Suomeenkin

Kotimaan e-lukulaitemarkkinoille on tulossa uusi tulokas, tällä kertaa kustannusjätti Bonnierilta. Bonnierin Letto lukulaite pohjautuu ilmeisesti kuitenkin BeBookin mini eReadriin, jollaisia on jo saatavissa verkkokaupoista. Laitevalmistajat (mm. Sony) ja jälleenmyyjät (Amazon) ovatkin jo julkistaneet omat lukijansa. Näen lukulaitteita kasvavissa määrin junassa. Voisi hyvin sanoa, että e-kirjat ja lehdet ovat tällä hetkellä pioneerivaiheessa Suomessa. Omien havaintojen perusteella laitteita käyttävät eniten 15-25 -vuotiaat ”early adapters”.

Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä minkälaisia standardeja lukulaitteisiin kehittyy ja erityisesti mitkä toimijat keräävät suurimman potin e-kirjamarkkinoilla. Tässä hieman spekulointia tulevasta.

Laitevalmistajat

Fyysinen rajapinta on välttämättömyys sähköiselle lukukokemukselle. Kuitenkin elektroniikkaa valmistavat tänä päivänä muutkin toimijat kuin Sony. Laitevalmistajilla ei ole hallussaan niin vahvaa jakelukanavaa kuten jälleenmyyjillä, eikä sisältöä, kuten kustantamoilla. Laitevalmistajien vahvuuksia ovat sähköiseen paperiin ja muuhun lukulaitetekniikkaan liittyvät patentit. Kuitenkin lukulaite itsessään on vahva jakelukanava, jos sen kautta voi ladata sisältöä. Tämä laitevalmistajien kannattaisi muistaa.

Jälleenmyyjät

Jälleenmyyjien valtti lukulaitekisassa on jakelukanava. Kun se on hallussa, asiakkaat ovat jo ”valmiina” ja sisältöä on verrattain helppo myydä. Jälleenmyyjistä Amazon tuotti itse Kindle-lukulaitteensa. Projektiin osallistui mm. Palmin ja Applen entisiä insinöörejä, joilla oli kokemusta kannettavien laitteiden suunnittelusta. Lukulaite tuotettiin alihankintana. Tällä tavoin Amazon sai käyttöönsä valtin laitevalmistajia vastaan.

Kustantajat

Kustantajalla on hallussaan sisältö. Bonnierilla on nyt lisäksi fyysinen rajapinta hankittuna Letto -lukulaitteen muodossa. Kuitenkin kuluttaja tarvitsee todennäköisesti vain yhden lukulaitteen, ja haluaa lukea sillä e-kirjoja useilta kustantajilta. Nähtäväksi jää, miten kustantajat sitouttavat fyysisiä laiteratkaisuja toimintaansa. Lisäksi e-lehdet eivät ainakaan nykyisessä koossaan mahdu kirjoille tarkoitetun lukulaitteen ruudulle. Mahdollinen uhka kustantajille on myös laiton kopiointi, joka syö liikevoittoa samalla tavalla kuin mp3-musiikin, elokuvien ja pelien kohdalla.

Perinteiset kirjakaupat

Lukulaitteisiin on mahdollista ladata sisältöä mekaanisesti muistikortilta ja internetistä. Perinteiset brick-and-mortar kirjakaupat tulevat todennäköisesti olemaan häviäjiä, sillä muistikortilla olevaa sisältöä voi myydä periaatteessa kuka tahansa, eikä internetin kautta tapahtuvasta sisällönlatauksesta tule kassavirtaa kivijalkamyymälään.

Pian tulee aika, jolloin suurten jälleenmyyjien, Mustan Pörssin, Expertin, Gigantin, Anttilan, Citymarketin, Prisman ja muiden on päätettävä lukulaitteiden ottamisesta valikoimiinsa. Tällöin sisäänostajien on tiedettävä standardeista ja laitteisiin saatavan kirjavalikoiman laajuudesta, jotta he voivat ottaa kannattavimmat ratkaisut valikoimiinsa. Heitän tähän loppuun vielä ennustuksen siitä, että sähköinen lukulaite on joulun 2010 suosikkilahja, samaan tapaan kuin piikkimatto oli vuonna 2009.