Arkisto

Posts Tagged ‘Apple’

Mitä Applelta on tulossa Jobsin jälkeen?

Televisio, iTV

iTV. Siinäpä se. Se mullistaa TV:n katselun. Käytettävyys on varmasti huippuluokkaa. TV on myös yhteydessä Applen iCloud palveluun, johon käyttäjät voivat ladata omaa sisältöään – ja vielä tärkeämpää: josta Apple voi levittää materiaalia käyttäjille. Kaukosäätimen mukana tulee myös langaton näppäimistö. Tuleeko iTV:stä ja iCloudista ensimmäinen kuluttaja-TV, josta on helppo ladata sisältöä? Ainakin verkkoliikenne tulee lisääntymään huomattavasti iTV:n internet-ominaisuuden ansiosta.

Verkkolevy, iDrive

Ulkoinen kovalevy, jossa ei kuitenkaan ole kuin nimellinen fyysinen tallennustila. Levy on yhteydessä Applen iCloud pilvipalveluun, jonne tieto tallennetaan. Mullistaako tämä tiedon tallentamisen? Joiltain kovalevyvalmistajilta on jo tullut vastaavia ratkaisuja markkinoille, joten ihan ensimmäisenä Apple ei ole markkinoilla. Toisaalta, haluavatko pc-käyttäjät valkoisen pikkulaatikon vaikkapa mustan läppärinsä kaveriksi? Ehkäpä iDrive julkaistaan iPhonen tapaan myös mustana.

Video- ja still-kameran risteytys, iCamera

Kamera, jossa yhdistyvät video-kamera ja laadukas still-kamera. Kamera, joka on ominaisuuksiltaan ja nopeudeltaan kännykkäkameraa parempi, ja joka on helpompi käyttää kuin tavallinen videokamera. Kamera integroituu saumattomasti muiden Apple-tuotteiden kanssa, kuten iTV:n ja iCloudin. Muotoilu tulee luonnollisesti olemaan Applen yksilöllistä tasoa.

Auto, iCar

Auto, jonka kolmas osapuoli luonnollisesti valmistaa. Muotoilu, sisustus ja käytettävyys ovat Applen käsialaa. Muiden Apple tuotteiden tapaan iCar on tarkoitettu urbaaniin ympäristöön, ja se tulee näkymään auton ratkaisuissa. Myös Applen sisältöpalvelu iCloud on integroitu autoon. Jobs aloitti 2007 neuvottelut iCarista Volkswagenin kanssa. On kuitenkin epäselvää onko valmistaja lopulta VW.

Kategoriat:Markkinat, Trendiennuste Avainsanat:

Facebook tarvitsee oman käyttöjärjestelmän

Niin kuluttaja- kuin bisnes-IT:ssä ollaan siirrytty ekosysteemien kilpailuun. Toimijoita on karkeasti neljä: Microsoft & Windows, Google & Android, Apple & iOS, ja Linuxin eri jakelut. Päätavoite ekosysteemien kilpailussa on saada oma ekosysteemi alustan (tietokone, tablet tai kännykkä) käyttöjärjestelmäksi. Kun päätavoite on saavutettu, se mahdollistaa sähköisen sisällön jakelun käyttäjän alustaan ekosysteemin sovelluskauppaa käyttäen.

 

Facebookin uusin aluevaltaus on hakubisnes. Facebookilla onkin itse asiassa hirveä määrä käyttäjien annotoimia ja kommentoimia linkkejä. Lisäksi Facebookilla on kilpailuetu sosiaalisissa hauissa. Facebookilla on mahdollisuudet kaikkeen, ja tarkoitan todella kaikkeen. Facebook on superalusta, johon voidaan integroida rajaton määrä erilaisia ominaisuuksia. Video-hostaus, kalenterit, ohjelmat, mini-appsit, pelit, Skype, sähköposti, kuva-galleria, hakukone, verkkokauppa… ja lista jatkuu. Facebook voi päästä lähelle Googlea hakukoneominaisuuttaan kehittämällä. Samalle viivalle se pääsee kuitenkin vasta kun sillä on oma ekosysteemi, Facebook käyttis.

Tapahtuuko ICT-maailmassa mitään uutta ennen vuosikymmenen puoliväliä?

Vuosikymmenten puolivälit ovat olleet merkittäviä käännekohtia ICT-maailmassa. 90-luvun puolivälissä siirryttiin Windows 95:een ja PC-koneiden yleistymisen aikakauteen. Windows ja PC nousivat standardeiksi, ja internet alkoi yleistymään myös. Tätä jatkui noin kymmenen vuotta, kunnes 2000-luvun puolen välin jälkeen alkoi laajakaistaliittymien siirtyminen valtavirtaan ja Windowsin aseman heikkeneminen eniten käytettynä käyttöjärjestelmänä Applen ja helppokäyttöisten Linux-jakelujen myötä. Aikakautta 2005-2015 ryydittää myös Facebookin nousu.

 

Mitäpä on sitten näkyvissä tämän vuosikymmenen puolivälin tuolla puolen? Suurin mullistus tulee varmasti olemaan pilvisuuntauksen myötä virtualisaatio. Nopeat laajakaistayhteydet mahdollistavat sekä koti- että yrityskoneiden yhä kasvavan virtualisaation, eli suurin osa käyttäjän tietokoneen laskennasta tulee tapahtumaan pilvipalvelussa – prosessointi ja tallennus. Googlella lienee suurimmat mahdollisuudet päästä hallitsemaan tätä aikakautta konesaliensa ja Chrome OS:n myötä. Virtualisaatio mahdollistaa myös sen, että saman käyttäjän profiili voidaan ladata useisiin laitteisiin – kotitietokone, työkone, älypuhelin, tablet, lukulaite, TV, auto jne.

 

Myös digitaalinen jakelutie tulee voimistumaan, ja jättää alleen fyysiset CD.t ja DVD:t. Android Marketplacen ja Applen App Storen kaltaiset palvelut tulevat laajentamaan appsien ja ohjelmistojen lisäksi elokuviin ja kirjoihin entistä enemmän.

 

Mutta kaikki tämä yleistynee vasta 2015 jälkeen.

Vaihtoehtoja iPadille

iPadia myydään tällä hetkellä erittäin mojovaan hintaan. Tablet-koneen omistajaksi pääsee kuitenkin vähemmällä, jos ei pidä Applen softaa erityisen haluttavana. Mm. Dealextreme.com myy Googlen Androidilla ja 7-tuuman näytöllä varustettua tablettia hintaan 107 USD.

http://www.dealextreme.com/details.dx/sku.42070

iPadin hinnassa todellakin on ilmaa. Siitä kertoo mm. Intian hallituksen tablet prototyyppi, jonka voi hankkia 35 dollarilla.

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/07/intia_julkisti_ennatyshalvan_tietokoneen_1852462.html

Lukulaitteet – missä nyt mennään?

Lukulaitteet yleistyvät. Tämäkin blogi saa lähes päivittäin klikkauksia hakukoneista lukulaitteisiin liittyvillä hakusanoilla aikaisemmin postatun artikkelin E-kirjat ja lehdet pioneerivaiheessa Suomessa ansiosta.

Lukulaitteet ja printtimedia

http://blogit.tietokone.fi/tietojakoneesta/2010/03/lukulaitteista-toivotaan-lehtitalojen-pelastajaa/

http://blogit.hs.fi/hsnext/maistiaisia-ipad-lehdista

http://www.bonnier.com/en/content/future-e-readers

http://www.hs.fi/juttusarja/pekkala/artikkeli/iPad+ei+pelasta+sanomalehtiä/1135255863608

Applen iPad julkaisun myötä eri printtimediat asettavat toivonsa lukulaitteisiin. Ehkäpä mielenkiintoisinta kommentointia lukulaitteista ja printtimedian roolista niissä tarjoaa Helsingin Sanomat (HS). HS ei aio ottaa käyttöön maailmalla yleistyvää maksumallia (pay model). Sitä vastoin lukulaitteita pidetään mahdollisuutena kaapata kadonnutta kassavirtaa takaisin. Lukulaitteet siis nähdään jonkinlaisena erillisenä mediana; sitä ei nähdä nettinä eikä printtinä. Kuitenkin 3G ja WiFi yhteydet, ja niiden myötä selainohjelmat tulemaan olemaan lukulaitteissa pikemminkin sääntö kuin poikkeus, joten lukulaite on käytännössä sama kuin netti. Mielestäni maksumalli olisi paras strategia, sillä uskoisin maksumalliin perustuvan laatujournalismin olevan platform independent eli julkaisualustasta riippumatonta. Nyt erilaisista lukulaitekokeiluista saattaa tulla ”hedelmättömiä seikkailuja”.

Muista suurista mediataloista esim. Bonnier on julkaissut oman Letto lukulaitteensa, joka on käytännössä uudelleenbrändätty BeBook lukulaite (Hanlin eReader). Mielestäni noin iso satsaus ”rautaan” saattaa vaikuttaa järjettömältä ensisilmäyksellä, mutta toisaalta se varmistaa Bonnierille jakelukanavan, jota se pystyy hallitsemaan alusta loppuun. HS:n kannalta huomioonotettava strategia saattaisi olla ”Sanoma-lukulaite”, jonka softaympäristöä Sanoma kontrolloisi. Laitteeseen voisi luonnollisesti myydä HS:n lisäksi myös muita Sanoman sanoma- ja aikakauslehtiä. Entäpä miten lukijat suhtautuisivat tällaiseen laitteeseen, jonka sisältö olisi sidottu yhteen toimittajaan? Ehkäpä hyvin myötämielisesti, jos he saisivat laitteen puoli-ilmaiseksi tai jopa maksutta. ”Sanoma-lukulaitteen” bisnesmalli toimisi siis samalta pohjalta kuin tulostinlaitteissa – itse laitteen saat edullisesti, väripatruunoista (=sisällöstä) joudut sitten maksamaan.

Missä viipyy Nokian lukulaite?

Nokialla oli jo vuonna 2007 hieman iPadin kaltaisia suunnitelmia. Silloin julkaistiin Nokia N800 Internet Tablet. Hieman kärjistetysti voi ehkä sanoa, että N800:ssa oli kaikki mitä iPad:issä on nyt. Kosketusnäyttö ja ”silmäkarkkigrafiikka” vain puuttuivat. Nokia oli uskomattoman lähellä iPad:in kaltaista uutuutta, mutta kuitenkin niin kaukana.

Lukulaitteet käyttävät 3G:tä ja WiFi:ä verkottumiseen ja tarjoavat sähköisiä sisältöjä. Nokialla on myös oma Apple Store, eli Ovi. Samoin matkaviestintätekniikka on Nokian ydinosaamisaluetta. Nokialla on siis kaikki mitä tarvitaan lukulaitteen tai tablet-laitteen julkaisuun. Tiedän, että Nokia on ollut varovainen siirtymään pois ydinosaamisalueeltaan, esim. digiboxit saivat jäädä ja Nokian Netbookista ei ehkä tule 2-versiota, mutta mielestäni Nokian pitäisi ehdottomasti iskea kiinni tähän rakoon. Missä siis Nokian lukulaite viipyy? Jokainen päivä antaa iPad:ille ja Kindlelle enemmän jalansijaa.