Arkisto
Kassadatako tarkkaa? Kattia kanssa
Julkisten kulkuvälineiden kassadatassa opiskelijoita on merkitty eläkeläisiksi? Miksi? No koska eläkeläis-vaihtoehto on kassapäätteessä nopeammin saatavilla kuin opiskelija-vaihtoehto. Silti alennusprosentti on sama 50%.
Entäpä vähittäiskauppa? Kymmenen pussin satsi saman valmistajan eri makuisia nuudeleita merkitään samaksi mauksi kassalla. Miksi? Koska helpompaa ja nopeampaa. Ja sitten tietoa käytetään hankinnan päätöksenteossa. Kassadata on luonnollisesti aina oikeassa, joten seurauksena on ainakin hetkellinen kysyntää vastaamaton misallokaatio nuudelien makuvalikoimassa.
Kuinka nämä virheen lähteet voitaisiin sitten poistaa? Julkisen liikenteen kohdalla esimerkiksi muuttamalla alennusnappien paikkoja kassapäätteissä samanarvoisiksi. Siten, että kumpaakin nappia on yhtä helppoa tai vaikeaa painaa. Kaupan kassaa voitaisiin taas ohjeistaa rekisteröimään jokainen tuote erikseen – ei satseissa.
SoMe/App kupla?
http://www.arcticstartup.com/2011/03/24/has-the-next-bubble-arrived
http://www.huffingtonpost.com/2011/03/25/warren-buffett-social-network_n_840770.html?ir=Business
Näinä aikoina ollaan nähty merkittäviä sijoituksia erilaisiin sosiaalisuutta hyödyntäviin palveluihin, kuten myös älypuhelin- ja tablet-sovelluksiin. Puhutaan jopa kuplan mahdollisuudesta.
Yksi asia on totta. Erilaisia web 2.0 applikaatioita on markkinoilla – ja paljon.
http://download.cnet.com/webware-apps/
http://www.killerstartups.com/
Pelkästään em. sivut sisältävät kymmeniätuhansia palveluja. Toisaalta internet on suuri markkina, jossa on mahdollista löytää markkinat sekä valtavirralle että nicheille. Erityisesti Facebookiin on ladattu paljon odotuksia – eikä syyttä. Facebook on superalusta, johon integroituu sähköposti, pikaviestit, ip-puhelut (Skype+Facebook), verkkokaupat (”F-commerce”), applikaatiot ja nettipelit. Facebookiin verrattuna Google on ”vain” hakukone.
Uskon, että mikään hinta Facebookin IPO:ssa ei ole liikaa. FB kasvanee vähintään Googlen kokoiseksi 2020-mennessä. Sillä välin moni muu SoMe:a hyödyntävä palvelu tulee kokemaan nopean nousun ja laskun.
Mistä näitä oikein tulee? Siis muita kuin suomalaisia jälleenmyyntiketjuja
Ruotsalaisilla ja norjalaisilla on Ikea, H&M, Biltema, Byggmax, Gigantti, Plantagen ja Clas Ohlson. Suomalaisilla on Marimekko, joka on tietääkseni ainoa suomalainen kansainvälinen jälleenmyyntiketju. Kesko sentään laajentuu Venäjälle marketeillaan ja K-Raudalla.
A/B-testaus netin ulkopuolisessa elämässä
A/B-testauksen tunnetuin esimerkki lienee Amazon.com. Amazonhan testaa painikkeiden sijainteja, värejä, erilaisia tekstejä ja vaikka mitä, mikä vaikuttaa ostoja lisäävästi.
Netin ulkopuolella samaa harjoittaa vaatemyyjä Benetton. Ennen Benettonilla oli ongelma. Kun uusi mallisto julkistettiin, Benetton ei tienyt etukäteen kuinka paljon malliston kutakin tuotetta ja niiden variaatioita myytäisiin. Malliston elinkaaren päätyttyä varastoissa saattoi olla huomattaviakin määriä esim. tuotteen A variaatiota C. Enää ei ole näin.
Benetton on linkittänyt tuotteen koko toimitusketjun. Myyntidata siirtyy reaaliaikaisena Benettonin keskuspalvelimelle, jossa siitä laaditaan myyntiennuste, ja ennusteen pohjalta lähetetään tilaus alihankkijoille. Tämän seurauksena varastot pysyvät pieninä, ja tarjonta pysyy pitkälti kysyntää vastaavana. Hukkatuotteita ei juurikaan tule. Jos tuotetta X tai sen variaatiota ei mene kaupaksi, voidaan sen tuotantoa supistaa tai lopettaa kokonaan. Samoin hyvin kysyttyjen tuotteiden tuotantoa voidaan kasvattaa kysynnän tasoa vastaavaksi.
Hyvästit varastoille – tulevaisuudessa fyysiset tuotteet tulostetaan on demand -periaatteella
EADS’s Airbike is a 3D-printed nylon bicycle, actually looks rather decent
Luin Engadgetin artikkelin materiaalitulostimella tulostetusta polkupyörästä. Aika siistiä, sanoisin. Kehityskulkua voidaan hieman ennakoida eteenpäin, jopa niin pitkälle, että materiaalitulostus tekee tulevaisuudessa useimpien tuotteiden varastot tarpeettomiksi. Polkupyörä voidaan tulostaa millä mantereella tahansa, milloin tahansa.
Haluat siis tulevaisuudessa polkupyörän? Menet vain lähimpään 3D-tulostusmyymälään, ja pyydät heitä tulostamaan sellaisen. Valikoimassa on kaikki pyörävalmistajien uusimmat mallit, jotka on siirretty 3D-tulostimelle CAD-tiedostoina.
3D-tulostuksen kehityskulku alkanee yksinkertaisimmista tuotteista päättyen elektronisten laitteiden tulostukseen. Tehdastuotanto, logistiikka ja varastoiminen vähenee.
Print a house in 24 hours with robots!
Itse asiassa jopa kokonaisen talon voi tulostaa.
Tulevaisuudessa tapetit tulevat seinille sähköisesti
Sähköinen paperi on jo arkipäivää e-kirjojen lukulaitteissa. Kyseessähän on taustavalaisematon paperia jäljittelevä näyttöpinta.
Laajennetaanpa tajuntaa tässä hieman. Samanlaisella e-paperillahan voidaan päällystää asunnon seinät. Kun tarvitaan uudet tapetit, ne voidaan tilata netistä samalla tapaa kuin mikä tahansa tuote tai palvelu. Taitavimmat voivat tehdä tapettinsa itse Photoshopilla. Tarvittaessa tapetteja voi esitarkastella seinillä ennen ostoa.
Eikä tässä vielä kaikki. Osa seinästä voidaan saada toistamaan liikkuvaa kuvaa. Toisin sanoen asunnon seinien e-paperi korvaa television tai videotykin. Tämä tietysti – jos ja kun – e-paperiin saadaan helposti päälle ja pois kytkettävä taustavalaisuominaisuus ja riittävän laajaspektrinen väritoisto. ”Televisioruudun” tuumakokoa voi luonnollisesti säätää portaattomasti, rajana on vain seinän fyysinen pinta-ala. Myös ruudun asemaa seinällä on helppo muuttaa, jos jokin huonekalu on ruudun edessä. Samoin kuka tahansa voi saada seinälleen oman Mona Lisa -taulun 1:1-koossa – virtuaalisena tosin.
Entäpä valaisinkatkaisijat? Ne tuppaavat aina olemaan väärässä paikassa. Jos seinille vedetyssä e-paperissa olisi kosketuspintaominaisuus, niin e-paperille voisi ohjelmoida valaisinkatkaisijat juuri niihin kohtiin kuin haluaa ja niin monta valaisinkatkaisijaa kuin vain ikinä haluat.
Entäpä opastekyltit vaikkapa julkisissa tiloissa? Ei olisi enää tarvetta tehdä fyysisiä kylttejä tai merkintöjä seiniin.
Facebookilla rajattomat mahdollisuudet: ”F-commerce”
E-commerce on ollut esillä jo 90-luvulta asti. Nyt on F-commercen aika. Se viittaa käytännössä Facebookissa käytävään verkkokauppaan. Sosiaalista ostokokemusta on haettu aina 2007-2008 lähtien erilaisin ratkaisuin (Fruugo, UbiMall), mutta kriittinen massa ollaan saavuttamassa vasta nyt. Näyttää lisäksi siltä, että ainoastaan Facebook ja Twitter voivat tarjota tähän sarjaan varteenotettavan ratkaisun. Niissä sosiaalisuus on ”valmiina” tai ”sisäänrakennettuna”. Lienee myös sanomattakin selvää, että Facebookin arvo tulee nousemaan F-commercen myötä pilviin.
Top 50 Facebook Stores, Top 20 Facebook Store Solutions
Now trending: vertaislainat
Vertaislainoja tarjoavat yritykset ovat Suomessa toistaiseksi vain n. puolen vuoden ikäinen ilmiö. Kansainvälisillä markkinoillahan on ollut jo kauan mm. Kiva Micro Finance, jonka kohdealueena ovat kehittyvät taloudet. Uskon, että trendi tulee vahvistumaan, sillä vertaislainat tarjoavat eräänlaisen välimuodon kulutusluoton ja pikavipin välille.
TS: Uudet vertaislainat tekevät kansalaisista lainanantajia
TS: Vertaislainat rantautuivat Suomeen – Kuluttajavirasto huolestunut
TS: Uudet vertaislainat tekevät kansalaisista lainanantajia
TS: Uudet vertaislainat tekevät kansalaisista lainanantajia
Ajatuksia web-palvelun julkaisemisesta – osa 8
LANSEERAUS
Käytännössä kaikki tämän sarjan osat ovat käsitelleet web-palvelun julkaisemista. Nyt keskitytään lanseeraushetkeen. Lanseeraustahan ennen on tehty kattava testaus – sekä tekninen että konseptuaalinen. Lanseerauksista jopa 80 % epäonnistuu (Rope 1999). Miksi? Koska ihmisillä on rutiini, ja tuohon rutiiniin kiinnittyminen on haasteellista. Käyttäjä on saatava joko korvaamaan aikaisemmin käyttämänsä palvelu uudella, tai käyttämään täysin uutta palvelua täysin uuteen tarpeeseen.
Hyvä puoli tässä on se, että markkinoilta kyllä löytyy kokeilunhaluisia käyttäjiä. On aina mukavaa tehdä ja kokeilla jotain uutta. Erityisesti sosiaalisen median avulla käyttäjät voidaan saada osallistumaan aktiivisesti. Erityisesti perinteisessä mediassa lanseeraus on vaatinut ns. ylläpitomarkkinointia suuremman panostuksen. On pitänyt olla enemmän kestoa, toistoja tai levikkiä. Näin ei välttämättä tarvitse olla sosiaalisessa mediassa, jossa sopivalla osallistumistavalla kriittinen massa voidaan saada liikkeelle perinteistä mediaa helpommin ja halvemmin.
Tekniikka Talous Tulevaisuus Blogi 