Arkisto

Archive for the ‘Sähköinen sisältö’ Category

Mielenkiintoinen bundle Hesarilta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Helsingin Sanomat haluaa helpottaa digilehteen siirtymistä tarjoamalla bundlea, jossa on digilehden lisäksi iPad. Myös printtilehden saa mukaan, mutta se maksaa 10-15 euroa enemmän kuukaudessa riippuen siitä haluaako pe-su vai ma-su Hesarit.

Hesarin iPad bundle on merkittävä virstanpylväs siihen mitä tulee digilehden tulevaisuudelle Suomessa. Sen myötä näyttää yhä selvemmältä, että mediatalokohtaisen lukulaitteen sijaan printtimedian digitalisaatio tapahtuu Apple iPadin vetämänä.

Mainokset

Kaksi esimerkkiä menestyksekkäästä printtimedian siirrosta digimediaan

Financial Timesin tablettiversio myy jo lähes printin verran

Rupert Murdoch: The Wall Street Journal Is More Profitable On The iPad Than On Kindle

 

Molemmat esimerkit tulevat talouslehtien maailmasta. Brittiläinen Financial Times on kerännyt nettiversioonsa 270 000 tilaajaa. Jenkkien Wall Street Journalin iPad-versiolla taas on 64 000 tilaajaa, jotka maksavat tilauksestaan 18 dollaria kuukaudessa. Kun Wall Street Journalin kaikki digitaaliset jakelukanavat lasketaan yhteen, päästään varmasti samoihin lukemiin kuin Financial Timesilla.

 

Molemmat julkaisut ovat ottaneet linjakseen tarjota maksullista laatujournalismia digimediassa. Siten ilmaisen materiaalin määrä on rajattu. Lukujen valossa molempien lehtien digilinja näyttää onnistuneen; ainakin Financial Timesin digitilaajamäärä lähentelee vahvistetusti printtitilaajamäärää. Siten uniikin maksullisen sisällön tarjoaminen tuntuu olevan näiden kahden tapauksessa toimiva sisältöstrategia digimedian maailmassa.

Facebook tarvitsee oman käyttöjärjestelmän

Niin kuluttaja- kuin bisnes-IT:ssä ollaan siirrytty ekosysteemien kilpailuun. Toimijoita on karkeasti neljä: Microsoft & Windows, Google & Android, Apple & iOS, ja Linuxin eri jakelut. Päätavoite ekosysteemien kilpailussa on saada oma ekosysteemi alustan (tietokone, tablet tai kännykkä) käyttöjärjestelmäksi. Kun päätavoite on saavutettu, se mahdollistaa sähköisen sisällön jakelun käyttäjän alustaan ekosysteemin sovelluskauppaa käyttäen.

 

Facebookin uusin aluevaltaus on hakubisnes. Facebookilla onkin itse asiassa hirveä määrä käyttäjien annotoimia ja kommentoimia linkkejä. Lisäksi Facebookilla on kilpailuetu sosiaalisissa hauissa. Facebookilla on mahdollisuudet kaikkeen, ja tarkoitan todella kaikkeen. Facebook on superalusta, johon voidaan integroida rajaton määrä erilaisia ominaisuuksia. Video-hostaus, kalenterit, ohjelmat, mini-appsit, pelit, Skype, sähköposti, kuva-galleria, hakukone, verkkokauppa… ja lista jatkuu. Facebook voi päästä lähelle Googlea hakukoneominaisuuttaan kehittämällä. Samalle viivalle se pääsee kuitenkin vasta kun sillä on oma ekosysteemi, Facebook käyttis.

Painettujen sanomalehtien levikit 39 prosentin kasvussa – Intiassa

 

Painettujen sanomalehtien levikeissä 2005-2009 on havaittavissa huimaa kasvua erityisesti Aasiassa. Levikkien kasvuveturina toimii Intia, jossa kasvu aikavälillä on ollut +39 %. Huhut kertovatkin, että intialaiset ovat 2000-luvulla purkaneet paperikoneita lakkautetuista suomalaisista paperitehtaista, lastanneet ne laivaan ja siirtäneet Intiaan. Levikkien kasvulukujen valossa nuo huhut kuulostavat täysin järkeviltä.

Mediatalokohtainen lukulaite – ei sittenkään niin huono idea? Osa 3

Aiemmissa osissa tapahtunutta: Osassa 1 toin esille ratkaisuvaihtoehdon mediataloja vaivaavaan dilemmaan, jonka keskipisteessä on digitalisoituminen, ja toisaalta digitalisoitumisesta johtuva kannattavuuspulma. Tämä ratkaisuvaihtoehto olisi mediatalokohtainen lukulaite tai tablet-laite, jonka olisi brändätty sitä jakavan mediatalon mukaan. Osassa 2 kerroin syistä miksi tällaista ratkaisua tarvitaan. Tässä kolmannessa osassa käsittelen tämän ratkaisuvaihtoehdon hyviä ja huonoja puolia.

Hyvää

+Mediatalolla on täysi hallinta laitteessa jaettavan sisällön ja sen jakeluhinnan suhteen

+Mediatalolla on monia mahdollisuuksia mainostaa laitetta medioissaan omakustannushinnalla

+Hallittu tapa siirtyä printistä digitaaliseen mediaan

+Saavuttaessaan laajan markkinapenetraation mediatalo voi jakaa laitteessa myös muuta kuin omaa sisältöään, kuten vaikkapa elokuvia, sarjakuvia, ohjelmistoja jne.

+Siirtyminen digitaaliseen jakelutapaan tapahtuu joka tapauksessa seuraavan 10-20 vuoden kuluessa, olipa mediatalolla oma laiteprojekti tai ei

Huonoa

-Mediatalosta tulee laitteen myötä myös laitejakelija ja softavalmistaja. Nämä eivät lähtökohtaisesti ole mediatalojen ydinosaamisalueita.

-Jokin jo markkinoilla oleva tablet- tai lukulaite saattaa saavuttaa suuremman suosion ja sitä myötä suuremman markkinapenetraation kuin mediatalokohtainen laite. Tällöin mediatalolle syntyy paine jakaa sisältöä näiden laitteiden kautta riippumatta  siitä onko mediatalolla oma laite.

-Voi syntyä lyhyt- tai pitkäaikainen tilanne, jossa mediatalon printti- ja digituotteet kannibalisoivat toisiaan. Toisaalta tällainen tilanne voi syntyä ilman mediatalokohtaista lukulaitettakin ja mediatalolla on kaikki mahdollisuudet vaikuttaa tilanteeseen.

-Hinta. Projektin hinta on todennäköisesti sellainen, että vain johtavilla mediataloilla on siihen varaa. Jos hinta on edelleen este, olisi haettava yhteistyökumppaneita samassa tilanteessa olevilta toimijoilta, kuten muiden maiden mediataloilta. Tällöin projektin kustannuksia voidaan jakaa, ja sen kustannukset per mediatalo pienenevät.

-Perinteisiin elektroniikan jakelukanaviin eli elektroniikkamyymälöihin pääsy voi muodostua haasteelliseksi, johtuen muiden tablet-valmistajien toimista.

-Laitteesta olisi julkaistava uusi parempi versio muutaman vuoden välein tai jopa joka vuosi.

Mediatalokohtainen lukulaite – ei sittenkään niin huono idea? Osa 2

Olen aikaisemmassa blogauksessani tarjonnut mediatalokohtaista lukulaitetta ratkaisuksi printtimedian ”digi/kannattavuus-dilemmaan”. Kyseessä olisi siis lyhyesti sanottuna bulk-valmistajan valmistama tablet-laite, joka brändätään mediatalon logoilla ja väreillä sekä sisäisesti (käyttöjärjestelmä) että ulkoisesti (valmistajan logon tilalla voi olla esim. mediatalon logo).

 

Siis mediatalokohtainen lukulaite. Mutta miksi?

 

1. Syy: Laitevalmistajien halu tehdä rahaa sähköisellä sisällöllä

On tullut ilmi tapauksia, joissa mm. Apple on rajoittanut kauppapaikallaan lehden ilmaisversion jakelua. Näissä tapauksissa mediatalo on halunnut jakaa paperilehden tilaajilleen sähköistä iPad-versiota ilmaiseksi. Ongelma on kuitenkin siinä, että sähköisen version käytännön jakelusta vastaava Apple ei saa voittoa lehden latauksista. On siis erittäin epätodennäköistä, että sähköistä sisältöä pystyttäisiin jakamaan ilman, että arvoketjuun etabloituu uusia toimijoita. Mediatalon oma lukulaite antaisi varmuutta kysyntään, koska sähköisen sisällön hinnoittelu olisi enemmän mediatalon hallinnassa.

 

2. Syy: Media digitalisoituu koko ajan

Media siirtyy jatkuvasti digitaaliseen muotoon. Painettujen lehtien levikit ovat 1-2 % laskussa vuositasolla. Kuitenkin lehtien digitaaliset jatkeet eivät ole yhtä tuottoisia kuin painetut versiot. Digitaalinen jatke saattaa olla jopa tappiollinen, jolloin sitä rahoitetaan printtiversion tuloista. Mediatalokohtainen lukulaite antaisi hallitun mahdollisuuden siirtyä printtiversiosta digiversioon.

 

3. Syy: Ei ainoastaan lehdet, mutta muu sisältö myös

Mikään ei tietenkään rajoittaisi lukulaitetta vain lehtien selailuun. Useilla mediataloilla on myös kirjankustannustoimintaa ja muun sähköisen sisällön tuotantoa, jolloin myös tätä sisältöä voitaisiin jakaa samassa laitteessa.

 

Ottaisiko mediatalokohtainen tablet-laite vaikkapa Android-käyttöjärjestelmällä varustettuna tuulta alleen, jos sitä jaettaisiin esim. 50-100 euron hintaan? Sanoma- ja aikakauslehtien digitaaliset tilaukset taas olisivat 50-75 % printtiversion hinnasta.

Toukokuussa 2010 ennakoitua, nyt todellisuutta: ”Lukulaitteiden evoluutio kulkee kohti tablet-laitetta”

Amazon lisää sosiaalisen median toiminnallisuuksia Kindleensä, todennäköisesti vastauksena iPadille. Samalla se tarkoittaa sitä, että lukulaitteiden evoluutio suuntaa kohti rikkaalla toiminnallisuudella varustettuja tablet-laitteita, joissa on kokonainen PC:n kaltainen käyttöjärjestelmä. Amazonin seuraava Kindle saattaa muistuttaa jo enemmän iPadin kaltaista laitetta.

– Tekniikkataloustulevaisuusblogi, toukokuu 1, 2010

Nyt vuosi myöhemmin Amazonin huhutaan julkaisevan oman tabletinsa, joskin rautavalmistajana on Samsung ja käyttöjärjestelmänä Android:

Rumor: Amazon to launch Samsung built Android tablet this summer

– Thursday, April 21st, 2011