Arkisto

Posts Tagged ‘Sanoma’

Mediatalokohtainen lukulaite – ei sittenkään niin huono idea?

Hollantilaisen DeVolkskrant-lehden mukaan Apple olisi kieltänyt jatkossa antamasta maksutonta lukuoikeutta iPad-julkaisuunsa painetun lehtensä tilaajille. Asiasta kertoo Tietokone-lehti.

http://www.uusisuomi.fi/raha/108340-tietokone-helsingin-sanomille-ongelma-%E2%80%93-yllatyskielto-applelta

17.1.2011

Näyttää enenevissä määrin siltä, että Apple haluaa kontrolloida tablet-ympäristöään.Palvelut ja sisällöt nähdään itse laitteiden ohella merkittävänä ansaintamahdollisuutena. Näin ilmeisesti myös Nokialla, joka ei ole mennyt Android-leiriin, vaan ”säästänyt” softaympäristöä itselleen palvelujen ja sisältöjen tuoman kassavirran toivossa.

Mediatalojen ja kustantajien suunnitteluun ja hinnoitteluun laitevalmistajien sisältökontrolli tietää ongelmia, koska nyt arvoketjussa on lenkki johon he eivät voi vaikuttaa. Lisäksi tablet-laitteita tulee yhä enenevissä määrin myös muilta valmistajilta, lisäten erilaisten jakelukanavien määrää. Applen tableteissahan on App Store ja Googlen tableteissa Android Market. Soppaan oman lisänsä tuo myös Nokia loppuvuodesta julkaistavalla Meegolla ja todennäköisesti Ovi Storella. Jo tuolloin mediatalojen ja kustantajien tulisi huomioida vähintään kolme jakelukanavaa.

 

Ikään kuin mediataloilla ei olisi tarpeeksi ongelmia ennestään. Sähköisen sisällön kannattavuuden lisäksi sitten vielä tablet-valmistajien etabloituminen arvoketjuun.

Entäpä jos mediatalot kokeilisivat samanlaista mallia kuin tanskalainen Bonnier? Bonnier on lanseeranut oman lukulaitteensa, Letton markkinoille. Pystyisivätkö mediatalot vastaamaan laitteista, sekä rauta- että softapuolella? Kiinnostaisiko kuluttajia erillinen laite – mediatalojen lukulaite – tablet laitteiden lisäksi? Kirjoitin huhtikuussa 2010 näin:

HS:n kannalta huomioonotettava strategia saattaisi olla “Sanoma-lukulaite”, jonka softaympäristöä Sanoma kontrolloisi. Laitteeseen voisi luonnollisesti myydä HS:n lisäksi myös muita Sanoman sanoma- ja aikakauslehtiä.

https://tekniikkataloustulevaisuusblogi.wordpress.com/2010/04/06/lukulaitteet-missa-nyt-mennaan/

6.4.2010

Markkinoilla on monia muita valmistajia, jotka tarjoavat tablet-laitteita. Varmasti kannattaisi tunnustella, voitaisiinko valmistajan X tablet brändätä mediatalon lukulaitteeksi, johon voisi ostaa 3G-yhteyden kautta sanomalehtiä, aikakauslehtiä ja muuta sähköistä sisältöä. Onhan mm. Amazon.com yhdistänyt raudan ja sisällön Kindle-lukulaitteillaan, joiden uusimmilla versioilla pääsee nettiinkin.

Perinteisten kirjojen markkinat eivät enää kasva Suomessa?

Sanoman suursiivous: Leffateatterit ja kirjakaupat myyntiin

Talouselämän mukaan Sanoma myy Suomalaisen kirjakaupan. Voisiko tämän tulkita niin, että perinteisten kirjojen markkinat eivät enää kasva, ainakaan Suomessa? Tai sitten on niin, että Sanoma ei usko enää kivijalkamyymälöihin jakelukanavana. Kaikki yksityiskohdat eivät ole vielä tiedossa, joten voi myös olla, että Sanoma pitää itsellään Suomalainen.com sähköisen jakelukanavan.

 

Mediayhtiöt ovat ainakin viimeaikoina puuhailleet lukulaitteiden ja tablet-laitteiden kimpussa. Bonnierilla on Letto-lukulaite ja Sanoma uskoo iPadiin.

Tuotekannibalismia käytännössä?

Sanoman Työtori on uusi palvelu kotityön teettäjille ja tekijöille [13.5.2008 15:49]

Sanoma Oyj:n digitaalisten palvelujen yksikkö lanseerasi kaksi vuotta sitten Tyotori.fi nimisen palvelun. Palvelu oli tarkoitettu sähköiseksi markkinapaikaksi, jossa remontoijat, siivoojat ym. kotitalouksissa tehtävän työn tekijät ja ostajat kohtaavat. Palvelua ei enää ole olemassa alkuperäisessä muodossaan, vaan osoite Tyotori.fi ohjaa Oikotie-palvelun ”työpaikat”-osioon. Mitä siis tapahtui? Mahdollisesti se, että Tyotori.fi söi Sanoman printtilehdiltä ilmoitustuloja, jolloin palvelua ei enää jatkettu. Myöskään Suosittele.fi palvelua ei enää ole olemassa, vaikka linkki sinne löytyy edelleen mm. HS.fi pääsivun alapaneelista.

Tuotekannibalismin seurauksiin reagointiako, vaiko kannattamattomien palveluiden lakkauttamista?

Lukulaitteet – missä nyt mennään?

Lukulaitteet yleistyvät. Tämäkin blogi saa lähes päivittäin klikkauksia hakukoneista lukulaitteisiin liittyvillä hakusanoilla aikaisemmin postatun artikkelin E-kirjat ja lehdet pioneerivaiheessa Suomessa ansiosta.

Lukulaitteet ja printtimedia

http://blogit.tietokone.fi/tietojakoneesta/2010/03/lukulaitteista-toivotaan-lehtitalojen-pelastajaa/

http://blogit.hs.fi/hsnext/maistiaisia-ipad-lehdista

http://www.bonnier.com/en/content/future-e-readers

http://www.hs.fi/juttusarja/pekkala/artikkeli/iPad+ei+pelasta+sanomalehtiä/1135255863608

Applen iPad julkaisun myötä eri printtimediat asettavat toivonsa lukulaitteisiin. Ehkäpä mielenkiintoisinta kommentointia lukulaitteista ja printtimedian roolista niissä tarjoaa Helsingin Sanomat (HS). HS ei aio ottaa käyttöön maailmalla yleistyvää maksumallia (pay model). Sitä vastoin lukulaitteita pidetään mahdollisuutena kaapata kadonnutta kassavirtaa takaisin. Lukulaitteet siis nähdään jonkinlaisena erillisenä mediana; sitä ei nähdä nettinä eikä printtinä. Kuitenkin 3G ja WiFi yhteydet, ja niiden myötä selainohjelmat tulemaan olemaan lukulaitteissa pikemminkin sääntö kuin poikkeus, joten lukulaite on käytännössä sama kuin netti. Mielestäni maksumalli olisi paras strategia, sillä uskoisin maksumalliin perustuvan laatujournalismin olevan platform independent eli julkaisualustasta riippumatonta. Nyt erilaisista lukulaitekokeiluista saattaa tulla ”hedelmättömiä seikkailuja”.

Muista suurista mediataloista esim. Bonnier on julkaissut oman Letto lukulaitteensa, joka on käytännössä uudelleenbrändätty BeBook lukulaite (Hanlin eReader). Mielestäni noin iso satsaus ”rautaan” saattaa vaikuttaa järjettömältä ensisilmäyksellä, mutta toisaalta se varmistaa Bonnierille jakelukanavan, jota se pystyy hallitsemaan alusta loppuun. HS:n kannalta huomioonotettava strategia saattaisi olla ”Sanoma-lukulaite”, jonka softaympäristöä Sanoma kontrolloisi. Laitteeseen voisi luonnollisesti myydä HS:n lisäksi myös muita Sanoman sanoma- ja aikakauslehtiä. Entäpä miten lukijat suhtautuisivat tällaiseen laitteeseen, jonka sisältö olisi sidottu yhteen toimittajaan? Ehkäpä hyvin myötämielisesti, jos he saisivat laitteen puoli-ilmaiseksi tai jopa maksutta. ”Sanoma-lukulaitteen” bisnesmalli toimisi siis samalta pohjalta kuin tulostinlaitteissa – itse laitteen saat edullisesti, väripatruunoista (=sisällöstä) joudut sitten maksamaan.

Missä viipyy Nokian lukulaite?

Nokialla oli jo vuonna 2007 hieman iPadin kaltaisia suunnitelmia. Silloin julkaistiin Nokia N800 Internet Tablet. Hieman kärjistetysti voi ehkä sanoa, että N800:ssa oli kaikki mitä iPad:issä on nyt. Kosketusnäyttö ja ”silmäkarkkigrafiikka” vain puuttuivat. Nokia oli uskomattoman lähellä iPad:in kaltaista uutuutta, mutta kuitenkin niin kaukana.

Lukulaitteet käyttävät 3G:tä ja WiFi:ä verkottumiseen ja tarjoavat sähköisiä sisältöjä. Nokialla on myös oma Apple Store, eli Ovi. Samoin matkaviestintätekniikka on Nokian ydinosaamisaluetta. Nokialla on siis kaikki mitä tarvitaan lukulaitteen tai tablet-laitteen julkaisuun. Tiedän, että Nokia on ollut varovainen siirtymään pois ydinosaamisalueeltaan, esim. digiboxit saivat jäädä ja Nokian Netbookista ei ehkä tule 2-versiota, mutta mielestäni Nokian pitäisi ehdottomasti iskea kiinni tähän rakoon. Missä siis Nokian lukulaite viipyy? Jokainen päivä antaa iPad:ille ja Kindlelle enemmän jalansijaa.

Yksityisistä tiedoista tulossa kilpailuetu

Googlen hakusanamainonnan menestyksen takana on käyttäjän selaushistorian tallentaminen. Tällä voidaan osaltaan lisätä todennäköisyyttä, jolla käyttäjä klikkaa hänelle näytettävää tekstimainosta eli toisinsanoen käyttäjälle näytetään ainoastaan mainoksia, joista hän on kiinnostunut aikaisemman selaushistorian perusteella. Google tallentaa selaushistoriaa omien sivujensa lisäksi kolmansien osapuolten sivuilta, joilla on käytössä Google Adsense tai Analytics. Mitä laajempi Googlen verkosto on, sen parempi kokonaiskuva käyttäjän mieltymyksistä pystytään samaan.

Sanoman vastaus nettimainontaan on Sanoma Outlet. Ulkonäöltään se on Googlea vastaava. Itse verkosto kuitenkin rajoittuu muutamaan kymmeneen Sanoman nettijulkaisuun, kuten HS.fi, Iltasanomat, Taloussanomat jne. Verkoston ollessa varsin rajoittunut – maantieteellisenä alueena Suomi, sivuina vain kaupallisia julkaisuja – itse käyttäjä-spesifinen mainonta ei varmasti ole yhtä tuottoisaa kuin Googlen mallilla. Miksi? Koska Outlet-verkosto on varsin rajoittunut Googleen verrattuna. Käyttäjästä kerättävä tieto niin pienessä verkostossa ei voi olla yhtä laadukasta kuin Googlella.

Tänään MTV3:n julkaiseman uutisen mukaan vakuutusyhtiöt ovat kiinnostuneita Facebookin yksityistiedoista. Pääsystä yksityisiin tietoihin tulee epäilemättä kilpailuetu useilla toimialoilla. Yksityisen tiedon soveltamisella pystytään parantamaan monia todennäköisyyksiä.