Arkisto

Archive for the ‘Strategia’ Category

Verkkoon etabloituminen – viisi strategiaa

Verkkokauppa nousee kohisten. On itse asiassa noussut aina 2000-luvun puolivälistä lähtien, eikä loppua näy. Kuinka sitten etabloitua verkkoon? Esittelyssä hyvin lyhyesti viisi strategiaa.

 

1) Google

Useimmat etsivät tuotetietoa ja hintoja Googlen kautta. Siten Googlen käyttö on olennainen osa ostoprosessia. Tällöin pitää yksinkertaisesti näkyä Googlessa. Asiaa auttaa erityisesti, jos markkinatutkimukset osoittavat asiakkaiden käyttävän Googlea tietyn tuoteryhmän tietojen ja kauppojen etsinnässä. Venäjällä Googlen korvaa luonnollisesti Yandex ja Kiinassa Baidu.

 

2) ”3rd party platform”

Avataan kauppa kolmannen osapuolen sivuille, esim. Huuto.net, Ebay tai Tori.fi. Kauppa voi olla myös samanaikaa normaalissa web-osoitteessa. Strategia voi olla erityisen toimiva, jos muita saman alan kauppoja ei ole samalla kolmannen osapuolen sivustolla, ja kilpailu jo olemassa olevien verkkokauppojen kesken on kovaa. Etabloitumalla kolmannen osapuolen tarjoamalle markkinapaikalle ensimmäisenä alan kauppana saavutetaan first mover advantage.

 

3) Symbioosi

Tehdään yhteistyö- tai mainontasopimus jonkin merkittävän ja tunnetun portaalin tai muun sivuston kanssa. Esim. Suomi24:llä on ollut näyttäviä mainoskampanjoita eräiden ketjujen kanssa. Myös mainonta erilaisilla harrastesivuilla voi osoittautua voitokkaaksi niche-kaupoille. Symbioosi eroaa ”3rd party platformista” siinä, että symbioosissa käyttäjä ohjataan kaupan ”normaaliin” web-osoitteeseen.

 

4) Perinteinen media

Mainostetaan perinteisessä mediassa (printti, tv, radio, ulkomainonta, suoramainonta), ja saadaan sitä kautta asiakkaita. Strategian heikkoutena on ”mediakuilu” eli saadaanko asiakas hyppäämään perinteisen median puolelta digimedian pariin. Myös perinteisen median hinta on korkea.

 

5) ”F-Commerce”

Avataan kauppa Facebookissa. Tämä on itse asiassa johdannainen ”3rd party platform” -strategiasta. Kuitenkin Facebook on jo instituutio sinäänsä, joten se ansaitsee erityisen maininnan. Strategian vahvuutena sen sosiaalinen aspekti. Heikkoutena taas F-Commercen kehittymättömyys – Facebookia ei vielä nähdä ostospaikkana, vaikka Facebookissa on jo toteutettu täysiverisiä verkkokauppoja. Toisaalta heikkouden voi kääntää vahvuudeksi. Aikainen läsnäolo Facebookissa varmistaa oikein toteutettuna reilun etumatkan myöhemmin F-Commercen käyttöönottaviin kilpailijoihin.

Nokian tulevaisuudesta

Mielestäni nyt eletään hetkiä, jolloin Nokian tulevaisuus muotoutuu. Uskon Nokian vahvuuden olevan halpakännyköissä ja niihin tarjottavassa sisällössä. Tavallaan vuosien saatossa Nokia on pystynyt hiomaan legendaarisen perusmallinsa niin moderniksi ja kaupallisesti virtaviivaiseksi, että se vetää kehittyvillä markkinoilla. Tarkoitan tällä sitä, että useimmat Nokian nykyiset halpakännykät noudattavat samaa konseptia, joka on ollut Nokialaisissa jo 1990-luvun loppupuolelta alkaen. Konsepti vain on kehitetty teknis-tuotannollisesti huippuunsa.

Mitä tulee runsaan toiminnallisuuden puhelimiin ja puhtaisiin älypuhelimiin, niin uskon niiden toimivan yhä enenevissä määrin minikokoisena PC:nä tulevaisuudessa. Jopa siten, että ne lopulta korvaavat pöytäkoneet, läppärit ja tablet-laitteet. Kännykän PC-mäinen käyttö taas vaatii laskentatehoa, joka taas vaatii kehittynyttä prosessoritekniikkaa. Nykyisistä valmistajista mm. Samsung panostaa voimakkaasti puolijohdetutkimukseen. Lisäksi Samsung voi hyödyntää puolijohdeosaamistaan myös muilla liiketoiminta-alueillaan, kuten tietokoneissa, ei siis pelkästään yhdellä sektorilla – siis kännyköissä, kuten Nokia. Jo nyt Nokian huippumallit häviävät laskentatehossa Samsungin vastaaville. Nokia joutuu hankkimaan prosessorinsa todennäköisesti yhtiön ulkopuolelta.

Samsung tekee teknologiasektorin suurimmat investoinnit, maanantai 17.05.2010

Älypuhelinten seuraava kehitysaste

Koska älypuhelimia tullaan käyttämään yhä enenevissä määrin minikokoisena PC:nä tulevaisuudessa – esim. liittämällä älypuhelin kotona tai toimistossa telakkaan, johon on yhdistetty näyttö- ja hallintalaitteet – nousee niiden tehokkuus keskeiseen asemaan. Nokian kilpailijalla Samsungilla on parhaimmat mahdollisuudet nousta hallitsemaan aikakautta, jolloin älypuhelimet korvaavat PC:n. Tämä tapahtunee n. 5-10 vuoden sisällä.

Nokian tulevaisuus siis

Nokia tulee mahdollisesti kärsimään älypuhelinmarkkinoilla tappioita, jos se ei pysty vastaamaan Samsungin massiiviseen R&D-toimintaan. Tämän skenaarion realisoituessa kuluttajat asettavat preferenssinsä Samsungiin. Tällöin Nokian tulisi uudelleenkeskittyä (focus shift), kuten kehittyvien markkinoiden halpakännyköihin ja niihin tarjottaviin sisältöpalveluihin. Vaikka Nokia on perustanut älypuhelimilleen erillisen yksikön, se ei kuitenkaan takaa vielä sitä, että Nokia pystyy tulevaisuudessa vastaamaan Samsungin asettamaan R&D-haasteeseen.

Lukulaitteet – missä nyt mennään?

Lukulaitteet yleistyvät. Tämäkin blogi saa lähes päivittäin klikkauksia hakukoneista lukulaitteisiin liittyvillä hakusanoilla aikaisemmin postatun artikkelin E-kirjat ja lehdet pioneerivaiheessa Suomessa ansiosta.

Lukulaitteet ja printtimedia

http://blogit.tietokone.fi/tietojakoneesta/2010/03/lukulaitteista-toivotaan-lehtitalojen-pelastajaa/

http://blogit.hs.fi/hsnext/maistiaisia-ipad-lehdista

http://www.bonnier.com/en/content/future-e-readers

http://www.hs.fi/juttusarja/pekkala/artikkeli/iPad+ei+pelasta+sanomalehtiä/1135255863608

Applen iPad julkaisun myötä eri printtimediat asettavat toivonsa lukulaitteisiin. Ehkäpä mielenkiintoisinta kommentointia lukulaitteista ja printtimedian roolista niissä tarjoaa Helsingin Sanomat (HS). HS ei aio ottaa käyttöön maailmalla yleistyvää maksumallia (pay model). Sitä vastoin lukulaitteita pidetään mahdollisuutena kaapata kadonnutta kassavirtaa takaisin. Lukulaitteet siis nähdään jonkinlaisena erillisenä mediana; sitä ei nähdä nettinä eikä printtinä. Kuitenkin 3G ja WiFi yhteydet, ja niiden myötä selainohjelmat tulemaan olemaan lukulaitteissa pikemminkin sääntö kuin poikkeus, joten lukulaite on käytännössä sama kuin netti. Mielestäni maksumalli olisi paras strategia, sillä uskoisin maksumalliin perustuvan laatujournalismin olevan platform independent eli julkaisualustasta riippumatonta. Nyt erilaisista lukulaitekokeiluista saattaa tulla ”hedelmättömiä seikkailuja”.

Muista suurista mediataloista esim. Bonnier on julkaissut oman Letto lukulaitteensa, joka on käytännössä uudelleenbrändätty BeBook lukulaite (Hanlin eReader). Mielestäni noin iso satsaus ”rautaan” saattaa vaikuttaa järjettömältä ensisilmäyksellä, mutta toisaalta se varmistaa Bonnierille jakelukanavan, jota se pystyy hallitsemaan alusta loppuun. HS:n kannalta huomioonotettava strategia saattaisi olla ”Sanoma-lukulaite”, jonka softaympäristöä Sanoma kontrolloisi. Laitteeseen voisi luonnollisesti myydä HS:n lisäksi myös muita Sanoman sanoma- ja aikakauslehtiä. Entäpä miten lukijat suhtautuisivat tällaiseen laitteeseen, jonka sisältö olisi sidottu yhteen toimittajaan? Ehkäpä hyvin myötämielisesti, jos he saisivat laitteen puoli-ilmaiseksi tai jopa maksutta. ”Sanoma-lukulaitteen” bisnesmalli toimisi siis samalta pohjalta kuin tulostinlaitteissa – itse laitteen saat edullisesti, väripatruunoista (=sisällöstä) joudut sitten maksamaan.

Missä viipyy Nokian lukulaite?

Nokialla oli jo vuonna 2007 hieman iPadin kaltaisia suunnitelmia. Silloin julkaistiin Nokia N800 Internet Tablet. Hieman kärjistetysti voi ehkä sanoa, että N800:ssa oli kaikki mitä iPad:issä on nyt. Kosketusnäyttö ja ”silmäkarkkigrafiikka” vain puuttuivat. Nokia oli uskomattoman lähellä iPad:in kaltaista uutuutta, mutta kuitenkin niin kaukana.

Lukulaitteet käyttävät 3G:tä ja WiFi:ä verkottumiseen ja tarjoavat sähköisiä sisältöjä. Nokialla on myös oma Apple Store, eli Ovi. Samoin matkaviestintätekniikka on Nokian ydinosaamisaluetta. Nokialla on siis kaikki mitä tarvitaan lukulaitteen tai tablet-laitteen julkaisuun. Tiedän, että Nokia on ollut varovainen siirtymään pois ydinosaamisalueeltaan, esim. digiboxit saivat jäädä ja Nokian Netbookista ei ehkä tule 2-versiota, mutta mielestäni Nokian pitäisi ehdottomasti iskea kiinni tähän rakoon. Missä siis Nokian lukulaite viipyy? Jokainen päivä antaa iPad:ille ja Kindlelle enemmän jalansijaa.

”Perinteisten” alojen teknologiastrategia

Tekniikka diffusoituu joka alalle. Kauppa, juridiikka, koulutus, isännöinti, pienyrittäjät jne. Teknologian tarkoituksenmukaisella käytöllä voidaan helposti järkeistää ja tehostaa toimintaa lähes missä tahansa. Miten siis ”perinteisten” alojen toimijat ovat valmistautuneet tähän? Onko organisaatiossa sen päämääriä tukeva teknologiastrategia? Onko mietitty millaisia teknologioita ja ratkaisuja alan käyttöön pitäisi saada? Onko mietitty mitä pystytään tekemään in-house? Onko mietitty mitä kannattaa tehdä in-house? Miten organisaation käyttöön soveltuvat ratkaisut pystytään tunnistamaan? Onko valmisratkaisu parempi kuin varta vasten organisaation tarpeisiin rakennettu?

Tässä mietin muutamia mahdollisia haasteita teknologian käyttöönotossa perinteisillä aloilla.

Rahoituksen puute. Yritys ei pysty vapauttamaan pääomaa teknologian kehittämiseen, eikä saa sitä lainaksi. Ostettava tai kehitettävä ratkaisu on liian kallis.

Teknologiaosaamisen puute. Yrityksessä ei tiedetä tarpeeksi saatavilla olevista ratkaisuista. Yrityksen sisältä ei löydy riittävää tai riittävän kattavaa in-house teknologiaosaamista.

Liiketoimintaosaamisen puute. Yrityksessä ei tunnisteta liiketoiminnan kannalta hyödyllisiä ratkaisuja. Tai vaihtoehtoisesti liiketoiminnan kehittäminen on hidasta ja vanhoihin toimintatapoihin keskittynyttä – ei haluta uudistua.

Kategoriat:Strategia Avainsanat: ,

Mainosmallin ylikorostuminen markkinoilla

Suurin osa aikakauslehtien, tv-kanavien ja web-palveluiden ansaintamalleista perustuu mainoksiin. Mainostajan intressi on mainostaa siellä, missä mainonnan ROI on korkein. Termi ”mainonnan kentän sirpaloituminen” on yleinen hokema, kun uusia mainontamahdollisuuksia ilmaantuu yhä kasvavalla vauhdilla. Mainontamahdollisuuksien kasvaessa on yhä todennäköisempää, että mainostajat miettivät uudelleen käyttämiään mainontakanaviaan.

Mainosmalliin luottavien kannattaisi ehkä tässä tilanteessa miettiä maksumallia, tai erottaa tietty huolella valittu toiminta-alue maksumallin alla toimivaksi. Mutta miksi maksumalli, pay model, on niin vähän käytetty. Mahdollisia syitä tähän:

  1. Maksumallissa loppukäyttäjille tulisi tarjota uniikkia sisältöä. Jos samanlaista sisältöä on saatavissa ilmaiseksi, miksi käyttäjä maksaisi palvelusta? Muut toimijat voivat siis estää maksumallin onnistumisen.
  2. Uniikin sisällön tarjoaminen vaatii erinomaista asiakastuntemusta. Koska kassavirta tulee asiakkailta sen perusteella miten hyödyllistä/viihdyttävää tarjottava sisältö on asiakkaille, on asiakkaalle tarjottava juuri sitä mitä hän haluaa. Asiakkaiden kanssa on oltava jatkuvassa kontaktissa, ja ennakoitava muutoksia. Uniikin sisällön tarjoaminen on siis geneeristä sisältöä haastavampaa.
  3. Mainostajien joukko on yleensä harvalukuisempi, kuin tilaajien. Siksi mainostajien kanssa on helpompi olla kontaktissa. Kehitetäänkö mediaa sitten tilaajien vai mainostajien ehdoilla? Kumpi tulee ensin – muna vai kana, tilaaja vai mainostaja? Ilman tilaajia ei ole mainostajia, mutta ilman mainostajia voi olla tilaajia. Netissä mainonta on mitattavissa. Ilman tilaajia mainonta ei tuota. Mainostaja pystyy mitattavuuden avulla selvittämään tuottaako mainonta mediassa X.

Malliesimerkki kasvu- ja säästöstrategian vuorottelusta

Tietoviikko 15.2.2010: Pankkijätti kiristi vyötä – jättisäästöt tietohallinnosta

Kotimaisista alan nimistä ainakin Rope puhuu kasvu- ja säästöstrategian vuorottelusta. Laajentumisen aikana yritys kasvaa, usein hallitsemattomasti. On pidettävä vauhtia päällä niin että lumipalloon kertyy ylimääräisiä lumikerroksia. Kun kasvuvaihe on ohi, on aika muotoilla pienestä suureksi kasvanut lumipallo uudelleen liiketoiminnan mukaiseksi. Näin myös Citibankissa.