Arkisto

Archive for huhtikuu 2010

Näyttävä web-pohjainen esitysgrafiikkaohjelma

Vaihtelua PowerPoint-esityksille: http://www.prezi.com. Kuin Slideshare, mutta paremmilla animaatioilla.

Mainokset
Kategoriat:Web 2.0 Avainsanat: , , ,

Ajatuksia web-palvelun julkaisemisesta, osa 4

Demand creation / market creation

Tuotteelle tai palvelulle on oltava kysyntää, siis markkinat. Ainoa varma asia on se, että sinun on tehtävä aloite – kerrottava tuotteesta, saatava asiakas kiinnostumaan siitä ja näkemään sen hyödyt, ja lopulta myytävä se. Mikään ei myy itse itseään.

Blogiviestissään ”The Key to Demand Creation” Geoffrey James mainitsee korkean tunnelatauksen sisältävät vertaistestimoniaalit ainoaksi ja tärkeimmäksi kysyntää aiheuttavaksi tekijäksi. Hän ei juurikaan usko perinteisen markkinointimateriaalin voimaan kysynnän luomisessa: esitteiden, videoiden, kotisivujen jne. Jamesin arvio on sinäänsä varsin oivaltava, mutta se ei kumoa sitä tosiasiaa, että tuote on ensin myytävä jollekin. Vasta tämän jälkeen asiakas voi kertoa vertaisilleen tuotteen erinomaisuudesta. Kyse on siis tavallaan kausaalisuudesta ja ”kumpi oli ensin – muna vai kana” -logiikasta.

Mutta miten tehdä ensimmäinen myynti? Asiakkaan budjetti on yleensä suljettu järjestelmä. Kun markkinoija ehdottaa asiakkaalle tuotteen ostamista, asiakkaalla on kaksi vaihtoehtoa:

  • Siirtää käytössä olevia varoja esim. mainosbudjetin sisällä mainontakanava A:sta mainontakanava B:hen.
  • Ottaa velkaa (=laajentaa käytössä olevia varoja)

Molemmissa tapauksissa markkinoijan on perusteltava miksi. Jos asiakkaalla on jo mersu, miksi tarjoat hänelle samanlaista mersua? Tai vielä pahempi: jos asiakkaalla on mersu, miksi tarjoat hänelle ladaa? Periaatteessa sinun pitää tarjota asiakkaalle sama mersu halvemmalla tai ferrari nykyisen mersun hinnalla. Silloin asiakas ostaa. Ei muulloin.

Kaiken kaikkiaan demand creation ja market creation eivät toimi ilman hyvää tuotetta tai palvelua. Ilman niitä nämä käsitteet jäävät buzzword tasolle.

Ajatuksia web-palvelun julkaisemisesta, osa 3

What Start-Ups Can Teach Big Companies

The Rise of the Fleet-Footed Start-Up

Yllä olevat artikkelit käsittelevät lean startup konseptia. Lean startup on sekoitus minimalistista resurssien käyttöä ja jatkuvaa prototyypin kehitystä – agile-prosessia – jossa palvelusta kehitetään ensin minimivaatimukset täyttävä prototyyppi. Kun prototyyppi on saatu julkaistua, kehitetään sitä edelleen esim. saadun palautteen perusteella. Prototyyppi voidaan julkaista uudelleen periaatteessa jopa kymmeniä kertoja. Tavoitteena on saada useampia mahdollisuuksia läpimurron saavuttamiseen, kuin mitä perinteisessä kertajulkaisussa on mahdollista saada. Taustalla kulut taas pyritään pitämään minimissään web 2.0 ja open source -työkalujen avulla.

Blogiviestissään ”What Start-Ups Can Teach Big Companies”, Steven Blank määrittelee startupin seuraavasti: “A start-up is a temporary organization designed to discover a profitable, scalable business model”. Miten tämä liittyy sitten agileen ja prototyypin julkaisemiseen? Siten, että prototyyppi julkaistaan uudelleen niin kauan kunnes siitä kehittyy kestävä bisnes-malli, koska ”no business model survives first contact with customers”. Huomionarvoista tässä on se, että aiemmin ohjelmointiin keskittynyt agile-filosofia on siirretty liiketoiminnan kehittämiseen. Onnistuneen lean startup toiminnan pitäisi siis johtaa korkeampaan onnistumistodennäköisyyteen ja alhaisempiin kustannuksiin.

Konvergenssi ja superalusta

http://en.wikipedia.org/wiki/Technological_convergence

http://fi.wikipedia.org/wiki/Teknologinen_konvergenssi

Kännykkä on ”nielaissut” useita, aiemmin erillislaitteina tunnettuja ratkaisuja sisäänsä. Tätä ilmiötä kutsutaan teknologiseksi konvergenssiksi. Nyt kännykästä löytyy kello, sekuntikello, ajastin, kalenteri, sanelukone, kamera, videokamera, herätyskello, hakulaite, muistikirja, laskin, radio, musiikkisoitin, gps-navigaattori. Kännykkää voidaan siis kutsua superalustaksi. Ilmiö näyttää jatkuvan myös tulevaisuudessa. Muutaman vuoden sisällä kännyköissä voi olla mm. yleiskaukosäädin (IR-tekniikka yhdistettynä kustomoituun kosketusnäyttöön), e-maksutapa (Japanissa on jo), terveydentilaa tarkkaileva järjestelmä, pienoisdataprojektori, puheentunnistava tulkkausohjelma jne.

Konvergenssi näkyy samalla erillislaitteiden myynnissä – niitä ei pitäisi mennä enää entiseen malliin kaupaksi. Siksi kännykälle voidaan ennakoida kauas jatkuvaa menestystä superalustana.

Netti-tv tulee

http://www.elisa.fi/viihde/

http://www.sony.fi/hub/bravia-lcd-televisiot/2/2/article/id/1237477790887

Katsauksessa IPTV-palvelut (Mikrobitti)

http://en.wikipedia.org/wiki/IPTV

Elisa tarjoaa Viihde-pakettiaan, Sonylta on tullut internet-yhteydellä varustettu Bravia malli – netti-tv:stä on hiljalleen tulossa mainstreamia. Itse asiassa tällä hetkellä kaksi merkittävää digitalisaatiota on alkamassa – kirjojen siirtyminen lukulaitteisiin ja televisio-ohjelmien siirtyminen verkkoon. Aiemmat digitalisaatiot ovat koskeneet musiikkia (mp3, vertaisverkot, latauspalvelut) ja printtimediaa (verkkolehdet).

Mitä netti-tv tuo tullessaan?

  • Ladattava sisältö on-demand -periaatteella: elokuvat, sarjat, muut ohjelmat, nettivideopätkät, widgetit yms. Mielenkiintoista on nähdä tullaanko ohjelmia katsomaan enemmän on demand -periaatteella, vai broadcasting-mallin mukaan suorana.
  • Fyysisten videovuokraamoiden ja kauppojen dvd-osastojen myynti tulee laskemaan.
  • Tarkasti mitattavat katsojaluvut -> tarkasti mitattava (mainos)analytiikka webin tapaan.
  • Kilpailua perinteisille broadcasting-toimijoille. Mainos-eurojen karatessa netti-tv:n puolelle broadcasting-toimijoiden on ehkä määriteltävä roolinsa uudelleen printtimedian tapaan.
  • Uusia mainontatapoja – 30 sekunnin spotti ei ehkä ole kaikista käytetyin mainosmuoto netti-tv:ssä.
  • Toimijakentän sirpaloitumista ja standardien puutetta. Nyt mukana on useita laitevalmistajia, operaattoreita ja stand-alone -toimijoita. Siinä missä broadcasting-verkon spotti tavoitti puoli miljoonaa suomalaista kertaheitolla, vaatii samanlainen peitto netti-tv:ssä todennäköisesti sopimista useiden eri toimijoiden kanssa.
  • Lisää dataliikennettä verkkoon -> tarvetta lisäkapasiteetille tai kapasiteetin uudelleenhinnoitteluun.
  • Ohjelmistopäivitysten ja virustorjunnan tarpeen myös tv-päätteisiin?
  • Globaalin ohjelmatarjonnan, joka ei ole rajoittunutta kansallisiin broadcasting-lähettimiin.

Tässä blogissa on ennakoitu e-kirjojen lukulaitetta joulun 2010 hittituotteeksi. Veikataan samalla netti-tv:n yleistymistä vuoden 2011 aikana.

Joukko-ostaminen muuttaa markkinoita

Koko 1900-luvun ajan myyjillä on ollut merkittävä porterimainen market power, erityisesti B2C-kaupassa. Porterin Five Forces -mallin mukaan yksi hintaan vaikuttava tekijä on ostajien ja myyjien konsentraatioiden suhde. Jos ostajien konsentraatio on hajanaisempi myyjiin verrattuna, myyjällä on hallussaan market power. Internetin yleistymisellä on ollut merkittävä vaikutus konsentraatioiden suhteeseen; netissä ostajien on helpompi kokoontua ja joukottua. Tällä hetkellä on nähtävissä kolme markkinoiden tasapainoon vaikuttavaa trendiä.

Aloite ostajalla

Perinteisesti myyjä on laittanut tuotteensa näytille ja ostaja sitten valinnut tästä valikoimasta. Netissä on avattu palvelu Ostajanmarkkinat.com (Konseek), jossa ”perinteinen” myyjältä-ostajalle -näkökulma on muuttunut. Myös ruotsalaisen Blocketin suomalaisversio Tori.fi tarjoaa ostetaan-vaihtoehtoa, kuten myös Nettimarkkina.com. Toistaiseksi jälleenmyyjien on vaikeaa hyödyntää ostajan aloittamaa kysyntää johtuen sen hajanaisuudesta ja mieltymyksestä usein markkinahintoja alhaisempiin hintoihin ja käytettyihin tuotteisiin.

Joukkotarjoukset

Offerium.fi, helsinkiläinen versio Washington D.C:n Livingsocial.comista julkaisee päivän tarjouksia. Tässäkin mallissa hyödynnetään kvantitatiivista ulottuvuutta, joskin Offerium toimii tarjoukset neuvottelevana välikätenä (mediator). Myös brittiläinen MyCityDeal on laajentamassa Suomeen. Usein joukkotarjouspalveluissa ostajien määrälle on asetettu tietty raja, jonka ylitettyä tarjous realisoituu.

Joukko-ostaminen

SyncFu tarjoaa verkkokauppoihin widgettiä eli vimpainta jossa ostajat voivat joukottua tietyn tuotteen ostamiseksi. Mitä enemmän ostajia joukottuu, sitä suurempi alennus tuotteesta saadaan. Joukko-ostamisen edut voi kiteyttää lauseeseen, jossa joukottuneet ostajat maksavat vähemmän ja myyjä hyötyy isosta kertakaupasta johtuvista pienistä oheiskustannuksista.

http://en.wikipedia.org/wiki/Tuangou

Ohjelma, joka tekee ohjelmoinnille saman kuin mitä MS Access teki tietokannoille

Vuonna 1992 julkaistu Microsoft Access toi tietokannat peruskäyttäjän ulottuville. Sitä ennen tietokantoja oli käytetty pääosin asiantuntijavoimin räätälöidyillä ratkaisuilla. MS Access muutti kaiken. Tavallinen käyttäjä saattoi luoda tietokantoja tarpeen mukaan ja rakentaa erilaisia raportteja niistä.

Tänään yhä useammassa yhteydessä liiketoimintaan sovelletaan erilaisia teknisiä ratkaisuja, eritoten ohjelmistoja. Mielestäni ohjelmointi on nyt samassa tilanteessa kuin tietokannat 1990-luvun alussa. On vain ajan kysymys milloin tulemme näkemään ensimmäisen WYSIWYG-periaatteella toimivan ohjelman, jolla voi tehdä pienimuotoisia ohjelmia, kuten web-sovelluksia. Näiden ohjelmien kehittyessä niillä voi tehdä yhä laajempia ohjelmia. Kun mukaan lisätään avoimia rajapintoja erilaisille lisälaitteille (kassakone, tuotantolinja, mitä tahansa…), on organisaatioilla itsellään mahdollisuus rakentaa omat järjestelmänsä.

Siis mistä tässä olikaan kyse?

Ohjelmistosta, jolla käyttäjä voi toteuttaa oman ohjelmistonsa ilman ohjelmointikielen osaamista. Luonnollisesti itse ohjelmointiin liittyvä logiikka ja konseptit (funktiot, muuttujat, lauseet, datasetit) on oltava hallussa, mutta ohjelma voi esittää ne esim. kuvallisina symboleina.