Arkisto

Posts Tagged ‘Nokia’

Uusi balanssi: Google ja Motorola – Nokia ja Microsoft

Google Buys Motorola For $12.5 Billion, Says “Android Will Stay Open”

No niin. Google ostaa Motorolan mobiililaiteliiketoiminnan. Kaupan tarkoituksena on ”superladata” (supercharge) Motorolan luurit Androidilla. Onko tämä Googlen vastaus Microsoft + Nokia yhteistyölle? Superlataako Microsoft Nokian luurit Windowsilla?

Mainokset
Kategoriat:Markkinat Avainsanat: , , , ,

Suomen pula IT-osaajista ratkennut Nokian ilmoituksen myötä?

Nokia irtisanoo erityisesti softapuolen työntekijöitä. Kuinka paljon heidän kykyprofiilinsa vastaa suomalaisen IT-alan nykytarpeita? Pula IT-alan osaajista ratkeaa tämän myötä?

Kategoriat:Markkinat Avainsanat: , , ,

Kännykkälompakko? Ei vielä, eikä ainakaan Nokialta

Lähilukutekniikka eli Near Field Communication (NFC) on ollut viimeaikoina tapetilla. Radiotaajuuksiin perustuva tekniikka ei ole uusi vaan itse asiassa melko iäkäs. Hypetetyin käyttökohde NFC:lle olisi ”kännykkälompakko”. Voisiko NFC:stä siis tulla Nokialle uusi menestystuote? Miksi tekniikka on kuitenkin antanut odottaa itseään näin kauan?

Syy 1: NFC ei tarjoa maksutapana mitään uutta lisäarvoa kaupalle. NFC olisi todennäköisesti vain turhahko lisäinvestointi nykyisen maksukorttijärjestelmän viereen.

Syy 2: Nokia on yksi NFC:n merkittävimpiä kehittäjiä. Siten Nokialla voisi olettaa olevan riittävän suuren insentiivin tekniikan kaupallistamiseksi. Mikä siis mättää? Osittain suomalainen teknologiapainotteinen insinöörikulttuuri, osittain Nokian yrityskulttuuri. Nokia on Tietoviikon mukaan kehittänyt NFC-tekniikkaa vuosia. Lainsäädäntö tai taajuuksien saatavuuskaan ei ole ongelma:

Tekisittekö yhteistyötä?

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä toteaa tiedotteessaan, ettei syy ole Suomen lainsäädännössä. Taajuuksien saatavuus ei myöskään ole ongelma.

Sen sijaan nfc-tekniikan kaupallista käyttöönottoa hidastavat Suomen pienet markkinat ja toimijoiden välisten yhteistyömallien puute.

http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/article566906.ece

24.1.2011

Sen sijaan toimijoiden välisten yhteistyömallien puute mainitaan hidasteeksi. Nokian yrityskulttuuria on kuvattu teknologiavetoiseksi – sosiaalisuuden kustannuksella. Eittämättä Nokia on hyvä teknisesti, mutta sen suurimmat ongelmat löytyvät yhteistyökyvystä muiden toimijoiden kanssa. Nokian ongelmat USA:ssa perustuvat osin tähän. USA:ssa operaattorit haluavat sanella voimakkaasti millaisia puhelimia he haluavat ja mihin hintaan. Nokia on markkinajohtajana tottunut saamaan tahtonsa aina läpi – onhan se kännykkäteollisuudessa ylin taso, alihankkijaketjujen päätepiste. Sen sijaan NFC-tekniikan laajempi leviäminen vaatisi yhteistyötä muiden NFC-toimijoiden kanssa – ja juuri yhteistyön puute mainitaan hidasteeksi myös Tietoviikon artikkelissa. Monologin eli sanelun sijaan tarvitaan dialogia muiden kanssa. NFC-tekniikka on valmis, mutta onko Nokian yrityskulttuuri valmis sen levittämiseen?

Mediatalokohtainen lukulaite – ei sittenkään niin huono idea?

Hollantilaisen DeVolkskrant-lehden mukaan Apple olisi kieltänyt jatkossa antamasta maksutonta lukuoikeutta iPad-julkaisuunsa painetun lehtensä tilaajille. Asiasta kertoo Tietokone-lehti.

http://www.uusisuomi.fi/raha/108340-tietokone-helsingin-sanomille-ongelma-%E2%80%93-yllatyskielto-applelta

17.1.2011

Näyttää enenevissä määrin siltä, että Apple haluaa kontrolloida tablet-ympäristöään.Palvelut ja sisällöt nähdään itse laitteiden ohella merkittävänä ansaintamahdollisuutena. Näin ilmeisesti myös Nokialla, joka ei ole mennyt Android-leiriin, vaan ”säästänyt” softaympäristöä itselleen palvelujen ja sisältöjen tuoman kassavirran toivossa.

Mediatalojen ja kustantajien suunnitteluun ja hinnoitteluun laitevalmistajien sisältökontrolli tietää ongelmia, koska nyt arvoketjussa on lenkki johon he eivät voi vaikuttaa. Lisäksi tablet-laitteita tulee yhä enenevissä määrin myös muilta valmistajilta, lisäten erilaisten jakelukanavien määrää. Applen tableteissahan on App Store ja Googlen tableteissa Android Market. Soppaan oman lisänsä tuo myös Nokia loppuvuodesta julkaistavalla Meegolla ja todennäköisesti Ovi Storella. Jo tuolloin mediatalojen ja kustantajien tulisi huomioida vähintään kolme jakelukanavaa.

 

Ikään kuin mediataloilla ei olisi tarpeeksi ongelmia ennestään. Sähköisen sisällön kannattavuuden lisäksi sitten vielä tablet-valmistajien etabloituminen arvoketjuun.

Entäpä jos mediatalot kokeilisivat samanlaista mallia kuin tanskalainen Bonnier? Bonnier on lanseeranut oman lukulaitteensa, Letton markkinoille. Pystyisivätkö mediatalot vastaamaan laitteista, sekä rauta- että softapuolella? Kiinnostaisiko kuluttajia erillinen laite – mediatalojen lukulaite – tablet laitteiden lisäksi? Kirjoitin huhtikuussa 2010 näin:

HS:n kannalta huomioonotettava strategia saattaisi olla “Sanoma-lukulaite”, jonka softaympäristöä Sanoma kontrolloisi. Laitteeseen voisi luonnollisesti myydä HS:n lisäksi myös muita Sanoman sanoma- ja aikakauslehtiä.

https://tekniikkataloustulevaisuusblogi.wordpress.com/2010/04/06/lukulaitteet-missa-nyt-mennaan/

6.4.2010

Markkinoilla on monia muita valmistajia, jotka tarjoavat tablet-laitteita. Varmasti kannattaisi tunnustella, voitaisiinko valmistajan X tablet brändätä mediatalon lukulaitteeksi, johon voisi ostaa 3G-yhteyden kautta sanomalehtiä, aikakauslehtiä ja muuta sähköistä sisältöä. Onhan mm. Amazon.com yhdistänyt raudan ja sisällön Kindle-lukulaitteillaan, joiden uusimmilla versioilla pääsee nettiinkin.

Nokian tulevaisuudesta

Mielestäni nyt eletään hetkiä, jolloin Nokian tulevaisuus muotoutuu. Uskon Nokian vahvuuden olevan halpakännyköissä ja niihin tarjottavassa sisällössä. Tavallaan vuosien saatossa Nokia on pystynyt hiomaan legendaarisen perusmallinsa niin moderniksi ja kaupallisesti virtaviivaiseksi, että se vetää kehittyvillä markkinoilla. Tarkoitan tällä sitä, että useimmat Nokian nykyiset halpakännykät noudattavat samaa konseptia, joka on ollut Nokialaisissa jo 1990-luvun loppupuolelta alkaen. Konsepti vain on kehitetty teknis-tuotannollisesti huippuunsa.

Mitä tulee runsaan toiminnallisuuden puhelimiin ja puhtaisiin älypuhelimiin, niin uskon niiden toimivan yhä enenevissä määrin minikokoisena PC:nä tulevaisuudessa. Jopa siten, että ne lopulta korvaavat pöytäkoneet, läppärit ja tablet-laitteet. Kännykän PC-mäinen käyttö taas vaatii laskentatehoa, joka taas vaatii kehittynyttä prosessoritekniikkaa. Nykyisistä valmistajista mm. Samsung panostaa voimakkaasti puolijohdetutkimukseen. Lisäksi Samsung voi hyödyntää puolijohdeosaamistaan myös muilla liiketoiminta-alueillaan, kuten tietokoneissa, ei siis pelkästään yhdellä sektorilla – siis kännyköissä, kuten Nokia. Jo nyt Nokian huippumallit häviävät laskentatehossa Samsungin vastaaville. Nokia joutuu hankkimaan prosessorinsa todennäköisesti yhtiön ulkopuolelta.

Samsung tekee teknologiasektorin suurimmat investoinnit, maanantai 17.05.2010

Älypuhelinten seuraava kehitysaste

Koska älypuhelimia tullaan käyttämään yhä enenevissä määrin minikokoisena PC:nä tulevaisuudessa – esim. liittämällä älypuhelin kotona tai toimistossa telakkaan, johon on yhdistetty näyttö- ja hallintalaitteet – nousee niiden tehokkuus keskeiseen asemaan. Nokian kilpailijalla Samsungilla on parhaimmat mahdollisuudet nousta hallitsemaan aikakautta, jolloin älypuhelimet korvaavat PC:n. Tämä tapahtunee n. 5-10 vuoden sisällä.

Nokian tulevaisuus siis

Nokia tulee mahdollisesti kärsimään älypuhelinmarkkinoilla tappioita, jos se ei pysty vastaamaan Samsungin massiiviseen R&D-toimintaan. Tämän skenaarion realisoituessa kuluttajat asettavat preferenssinsä Samsungiin. Tällöin Nokian tulisi uudelleenkeskittyä (focus shift), kuten kehittyvien markkinoiden halpakännyköihin ja niihin tarjottaviin sisältöpalveluihin. Vaikka Nokia on perustanut älypuhelimilleen erillisen yksikön, se ei kuitenkaan takaa vielä sitä, että Nokia pystyy tulevaisuudessa vastaamaan Samsungin asettamaan R&D-haasteeseen.

Lukulaitteet – missä nyt mennään?

Lukulaitteet yleistyvät. Tämäkin blogi saa lähes päivittäin klikkauksia hakukoneista lukulaitteisiin liittyvillä hakusanoilla aikaisemmin postatun artikkelin E-kirjat ja lehdet pioneerivaiheessa Suomessa ansiosta.

Lukulaitteet ja printtimedia

http://blogit.tietokone.fi/tietojakoneesta/2010/03/lukulaitteista-toivotaan-lehtitalojen-pelastajaa/

http://blogit.hs.fi/hsnext/maistiaisia-ipad-lehdista

http://www.bonnier.com/en/content/future-e-readers

http://www.hs.fi/juttusarja/pekkala/artikkeli/iPad+ei+pelasta+sanomalehtiä/1135255863608

Applen iPad julkaisun myötä eri printtimediat asettavat toivonsa lukulaitteisiin. Ehkäpä mielenkiintoisinta kommentointia lukulaitteista ja printtimedian roolista niissä tarjoaa Helsingin Sanomat (HS). HS ei aio ottaa käyttöön maailmalla yleistyvää maksumallia (pay model). Sitä vastoin lukulaitteita pidetään mahdollisuutena kaapata kadonnutta kassavirtaa takaisin. Lukulaitteet siis nähdään jonkinlaisena erillisenä mediana; sitä ei nähdä nettinä eikä printtinä. Kuitenkin 3G ja WiFi yhteydet, ja niiden myötä selainohjelmat tulemaan olemaan lukulaitteissa pikemminkin sääntö kuin poikkeus, joten lukulaite on käytännössä sama kuin netti. Mielestäni maksumalli olisi paras strategia, sillä uskoisin maksumalliin perustuvan laatujournalismin olevan platform independent eli julkaisualustasta riippumatonta. Nyt erilaisista lukulaitekokeiluista saattaa tulla ”hedelmättömiä seikkailuja”.

Muista suurista mediataloista esim. Bonnier on julkaissut oman Letto lukulaitteensa, joka on käytännössä uudelleenbrändätty BeBook lukulaite (Hanlin eReader). Mielestäni noin iso satsaus ”rautaan” saattaa vaikuttaa järjettömältä ensisilmäyksellä, mutta toisaalta se varmistaa Bonnierille jakelukanavan, jota se pystyy hallitsemaan alusta loppuun. HS:n kannalta huomioonotettava strategia saattaisi olla ”Sanoma-lukulaite”, jonka softaympäristöä Sanoma kontrolloisi. Laitteeseen voisi luonnollisesti myydä HS:n lisäksi myös muita Sanoman sanoma- ja aikakauslehtiä. Entäpä miten lukijat suhtautuisivat tällaiseen laitteeseen, jonka sisältö olisi sidottu yhteen toimittajaan? Ehkäpä hyvin myötämielisesti, jos he saisivat laitteen puoli-ilmaiseksi tai jopa maksutta. ”Sanoma-lukulaitteen” bisnesmalli toimisi siis samalta pohjalta kuin tulostinlaitteissa – itse laitteen saat edullisesti, väripatruunoista (=sisällöstä) joudut sitten maksamaan.

Missä viipyy Nokian lukulaite?

Nokialla oli jo vuonna 2007 hieman iPadin kaltaisia suunnitelmia. Silloin julkaistiin Nokia N800 Internet Tablet. Hieman kärjistetysti voi ehkä sanoa, että N800:ssa oli kaikki mitä iPad:issä on nyt. Kosketusnäyttö ja ”silmäkarkkigrafiikka” vain puuttuivat. Nokia oli uskomattoman lähellä iPad:in kaltaista uutuutta, mutta kuitenkin niin kaukana.

Lukulaitteet käyttävät 3G:tä ja WiFi:ä verkottumiseen ja tarjoavat sähköisiä sisältöjä. Nokialla on myös oma Apple Store, eli Ovi. Samoin matkaviestintätekniikka on Nokian ydinosaamisaluetta. Nokialla on siis kaikki mitä tarvitaan lukulaitteen tai tablet-laitteen julkaisuun. Tiedän, että Nokia on ollut varovainen siirtymään pois ydinosaamisalueeltaan, esim. digiboxit saivat jäädä ja Nokian Netbookista ei ehkä tule 2-versiota, mutta mielestäni Nokian pitäisi ehdottomasti iskea kiinni tähän rakoon. Missä siis Nokian lukulaite viipyy? Jokainen päivä antaa iPad:ille ja Kindlelle enemmän jalansijaa.

Taistelu jakelukanavan herruudesta

Digitaalinen sisältö, etenkin matkapuhelimissa, on iso bisnes. Taustakuvat, soittoäänet, kännypelit ja miniohjelmistot ovat käyttäjien suosiossa, ja sopivat tekniikkansa puolesta hyvin liiketoimintaan: verrattain pienet tiedostokoot takaavat nopeat lataukset, kysyntäpohja on laaja, eikä ostoprosessissa liikutella fyysistä artikkelia. Jakelukanavan hallinnan tärkeydestä matkapuhelinmarkkinoilla kertoo Tietokone:

http://www.tietokone.fi/uutiset/operaattorit_liittoutuvat_mobiiliohjelmissa

Tulevaisuudessa digitaalisia jakelukanavia nähdään televisioissa, digibokseissa, e-kirjojen lukulaitteissa jne. Digitaalinen jakelukanava on fyysiseen myymälään verrattava käsite 2010-luvulla, eikä sen tärkeyttä voi korostaa liikaa. Käyttäjä lataa haluamansa sisällön, ja nyt matkapuhelinvalmistajat, verkko-operaattorit ja stand-alone sisältökaupat käyvät kisaa siitä kenen putiikkiin asiakas ”kävelee sisään”. Vertaillaanpa näitä toimijoita:

Matkapuhelinvalmistajat

Laitevalmistajilla on vahva ote rautaan. Pelkästään tämä riittää jo takaamaan jakelukanavan leviämisen käyttäjien keskuudessa. Heikkouksina mainittakoon, että levinneisyys on yhtä laaja kuin kännykkämerkin levinneisyys. Lisäksi piraattikännyissä ei mahdollisesti ole valmistajan omaa jakelukanavaa. Tämä estää kasvua etenkin kehittyvillä markkinoilla, joilla piraattikännyjen määrä on suuri. Huomionarvoista on myös se, ettei sisällön myynti ole tällä hetkellä kaikkien valmistajien ydintoimintaa. Nokia on tästä poikkeus. Sillä on selkeä sisältö-fokus tulevaisuudessa Ovi-palvelunsa myötä.

Verkko-operaattorit

Operaattoreilta puuttuu riittävä ote rautaan, mutta sillä on tehokas, ja yleensä vahvasti maa-lokalisoitu viestintäkanava asiakkaaseen, jonka kautta operaattori pystyy mainostamaan jakelukanavaansa.

Stand-alone sisältökaupat

Nettipohjaiset kaupat toimivat käytännössä missä tahansa puhelimessa, jossa on xhtml-selain. Asiakaskunnan hankkiminen on kuitenkin vaikeaa verrattuna laitevalmistajiin ja operaattoreihin. Stand-alone sisältökaupat keskittyvätkin ehkä enemmän nicheiden haltuunottamiseen, kuten elokuviin, maksujen/talouden hallintaan, kännykkäpostikortteihin jne.

Trendi, joka tässä tulisi nähdä, on painopisteen siirtyminen laitteista sisältöihin, kuten Nokian Ovi-palvelu, Tietokoneen uutinen jne. Laitteet saavuttavat usein vahvan penetraation ja markkinakylläisyyden, jolloin ainoaksi kasvavaksi ansaintatavaksi jää sisältö.