Arkisto

Posts Tagged ‘Android’

Tapahtuuko ICT-maailmassa mitään uutta ennen vuosikymmenen puoliväliä?

Vuosikymmenten puolivälit ovat olleet merkittäviä käännekohtia ICT-maailmassa. 90-luvun puolivälissä siirryttiin Windows 95:een ja PC-koneiden yleistymisen aikakauteen. Windows ja PC nousivat standardeiksi, ja internet alkoi yleistymään myös. Tätä jatkui noin kymmenen vuotta, kunnes 2000-luvun puolen välin jälkeen alkoi laajakaistaliittymien siirtyminen valtavirtaan ja Windowsin aseman heikkeneminen eniten käytettynä käyttöjärjestelmänä Applen ja helppokäyttöisten Linux-jakelujen myötä. Aikakautta 2005-2015 ryydittää myös Facebookin nousu.

 

Mitäpä on sitten näkyvissä tämän vuosikymmenen puolivälin tuolla puolen? Suurin mullistus tulee varmasti olemaan pilvisuuntauksen myötä virtualisaatio. Nopeat laajakaistayhteydet mahdollistavat sekä koti- että yrityskoneiden yhä kasvavan virtualisaation, eli suurin osa käyttäjän tietokoneen laskennasta tulee tapahtumaan pilvipalvelussa – prosessointi ja tallennus. Googlella lienee suurimmat mahdollisuudet päästä hallitsemaan tätä aikakautta konesaliensa ja Chrome OS:n myötä. Virtualisaatio mahdollistaa myös sen, että saman käyttäjän profiili voidaan ladata useisiin laitteisiin – kotitietokone, työkone, älypuhelin, tablet, lukulaite, TV, auto jne.

 

Myös digitaalinen jakelutie tulee voimistumaan, ja jättää alleen fyysiset CD.t ja DVD:t. Android Marketplacen ja Applen App Storen kaltaiset palvelut tulevat laajentamaan appsien ja ohjelmistojen lisäksi elokuviin ja kirjoihin entistä enemmän.

 

Mutta kaikki tämä yleistynee vasta 2015 jälkeen.

Mainokset

Toukokuussa 2010 ennakoitua, nyt todellisuutta: ”Lukulaitteiden evoluutio kulkee kohti tablet-laitetta”

Amazon lisää sosiaalisen median toiminnallisuuksia Kindleensä, todennäköisesti vastauksena iPadille. Samalla se tarkoittaa sitä, että lukulaitteiden evoluutio suuntaa kohti rikkaalla toiminnallisuudella varustettuja tablet-laitteita, joissa on kokonainen PC:n kaltainen käyttöjärjestelmä. Amazonin seuraava Kindle saattaa muistuttaa jo enemmän iPadin kaltaista laitetta.

– Tekniikkataloustulevaisuusblogi, toukokuu 1, 2010

Nyt vuosi myöhemmin Amazonin huhutaan julkaisevan oman tabletinsa, joskin rautavalmistajana on Samsung ja käyttöjärjestelmänä Android:

Rumor: Amazon to launch Samsung built Android tablet this summer

– Thursday, April 21st, 2011

Mediatalokohtainen lukulaite – ei sittenkään niin huono idea?

Hollantilaisen DeVolkskrant-lehden mukaan Apple olisi kieltänyt jatkossa antamasta maksutonta lukuoikeutta iPad-julkaisuunsa painetun lehtensä tilaajille. Asiasta kertoo Tietokone-lehti.

http://www.uusisuomi.fi/raha/108340-tietokone-helsingin-sanomille-ongelma-%E2%80%93-yllatyskielto-applelta

17.1.2011

Näyttää enenevissä määrin siltä, että Apple haluaa kontrolloida tablet-ympäristöään.Palvelut ja sisällöt nähdään itse laitteiden ohella merkittävänä ansaintamahdollisuutena. Näin ilmeisesti myös Nokialla, joka ei ole mennyt Android-leiriin, vaan ”säästänyt” softaympäristöä itselleen palvelujen ja sisältöjen tuoman kassavirran toivossa.

Mediatalojen ja kustantajien suunnitteluun ja hinnoitteluun laitevalmistajien sisältökontrolli tietää ongelmia, koska nyt arvoketjussa on lenkki johon he eivät voi vaikuttaa. Lisäksi tablet-laitteita tulee yhä enenevissä määrin myös muilta valmistajilta, lisäten erilaisten jakelukanavien määrää. Applen tableteissahan on App Store ja Googlen tableteissa Android Market. Soppaan oman lisänsä tuo myös Nokia loppuvuodesta julkaistavalla Meegolla ja todennäköisesti Ovi Storella. Jo tuolloin mediatalojen ja kustantajien tulisi huomioida vähintään kolme jakelukanavaa.

 

Ikään kuin mediataloilla ei olisi tarpeeksi ongelmia ennestään. Sähköisen sisällön kannattavuuden lisäksi sitten vielä tablet-valmistajien etabloituminen arvoketjuun.

Entäpä jos mediatalot kokeilisivat samanlaista mallia kuin tanskalainen Bonnier? Bonnier on lanseeranut oman lukulaitteensa, Letton markkinoille. Pystyisivätkö mediatalot vastaamaan laitteista, sekä rauta- että softapuolella? Kiinnostaisiko kuluttajia erillinen laite – mediatalojen lukulaite – tablet laitteiden lisäksi? Kirjoitin huhtikuussa 2010 näin:

HS:n kannalta huomioonotettava strategia saattaisi olla “Sanoma-lukulaite”, jonka softaympäristöä Sanoma kontrolloisi. Laitteeseen voisi luonnollisesti myydä HS:n lisäksi myös muita Sanoman sanoma- ja aikakauslehtiä.

https://tekniikkataloustulevaisuusblogi.wordpress.com/2010/04/06/lukulaitteet-missa-nyt-mennaan/

6.4.2010

Markkinoilla on monia muita valmistajia, jotka tarjoavat tablet-laitteita. Varmasti kannattaisi tunnustella, voitaisiinko valmistajan X tablet brändätä mediatalon lukulaitteeksi, johon voisi ostaa 3G-yhteyden kautta sanomalehtiä, aikakauslehtiä ja muuta sähköistä sisältöä. Onhan mm. Amazon.com yhdistänyt raudan ja sisällön Kindle-lukulaitteillaan, joiden uusimmilla versioilla pääsee nettiinkin.

Vaihtoehtoja iPadille

iPadia myydään tällä hetkellä erittäin mojovaan hintaan. Tablet-koneen omistajaksi pääsee kuitenkin vähemmällä, jos ei pidä Applen softaa erityisen haluttavana. Mm. Dealextreme.com myy Googlen Androidilla ja 7-tuuman näytöllä varustettua tablettia hintaan 107 USD.

http://www.dealextreme.com/details.dx/sku.42070

iPadin hinnassa todellakin on ilmaa. Siitä kertoo mm. Intian hallituksen tablet prototyyppi, jonka voi hankkia 35 dollarilla.

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/07/intia_julkisti_ennatyshalvan_tietokoneen_1852462.html

Kännykän desktop-käyttö on tulevaisuuden megatrendi

Älypuhelimet saavat yhä enenevissä määrin PC:n kaltaisia käyttöjärjestelmiä, kuten Android ja Meego. Jo nyt puhelimiin on saatavissa a/v-out -kaapeleita ja bluetooth näppäimistöjä. Tehokkaimpien älypuhelinten prosessorit hyrräävät tällä hetkellä 1 GHz:issä, muistia löytyy about 512 MB ja ”kovalevytilaa” niin paljon kuin muistikortin kapasiteetti antaa periksi. Tehot alkavat saavuttaa 2000-luvun alun PC-koneita.

Ei varmasti mene kauan, kun näemme trendin, jossa peruskäyttäjillä on vain yksi tietokone, joka kulkee aina mukana – älypuhelin siis. Kotonaan käyttäjät liittävät älypuhelimensa isompaan näyttölaitteeseen, johon älypuhelimen käyttöjärjestelmä skaalautuu. Odotan puhelinvalmistajilta paljon tulevaisuudessa.

Mihin tämä kehityskulku johtaa:

  • Teknologinen konvergenssi lisääntyy. Kännykkä on jo ”ahmaissut” sanelukoneen, pokkarikameran, radion, navigaattorin ja vaikka mitä. Nyt kännykkä ”ahmaisee” PC-tietokoneen, modeemin ja parhaimmassa tapauksessa wifi-reitittimen. Puhumattakaan (mono)kaiuttimista ja web-kamerasta. Hurjimmissa visioissa kännykkä voisi jopa toimia hiirenä tai näyttölaitteena (mikro-led-projektori).
  • Vastaavasti em. erillislaitteiden valmistajat kohtaavat myynnin laskua.
  • Windowsin asema käyttöjärjestelmänä heikkenee. Windows Mobile ei saa niin tukevaa jalansijaa mobiilipuolella.
  • Googlen Android ja vastaavat käyttöjärjestelmät leviävät laajalle. Samoin niiden kautta levitettävät ohjelmat ja palvelut.
  • Sci-fi-elokuvista tutut ”kommunikaattorit” tulevat vihdoin suuremmaksi osaksi todellisuutta, kun niiden käyttäjämäärät kasvavat.