Arkisto
Mitä Applelta on tulossa Jobsin jälkeen?
Televisio, iTV
iTV. Siinäpä se. Se mullistaa TV:n katselun. Käytettävyys on varmasti huippuluokkaa. TV on myös yhteydessä Applen iCloud palveluun, johon käyttäjät voivat ladata omaa sisältöään – ja vielä tärkeämpää: josta Apple voi levittää materiaalia käyttäjille. Kaukosäätimen mukana tulee myös langaton näppäimistö. Tuleeko iTV:stä ja iCloudista ensimmäinen kuluttaja-TV, josta on helppo ladata sisältöä? Ainakin verkkoliikenne tulee lisääntymään huomattavasti iTV:n internet-ominaisuuden ansiosta.
Verkkolevy, iDrive
Ulkoinen kovalevy, jossa ei kuitenkaan ole kuin nimellinen fyysinen tallennustila. Levy on yhteydessä Applen iCloud pilvipalveluun, jonne tieto tallennetaan. Mullistaako tämä tiedon tallentamisen? Joiltain kovalevyvalmistajilta on jo tullut vastaavia ratkaisuja markkinoille, joten ihan ensimmäisenä Apple ei ole markkinoilla. Toisaalta, haluavatko pc-käyttäjät valkoisen pikkulaatikon vaikkapa mustan läppärinsä kaveriksi? Ehkäpä iDrive julkaistaan iPhonen tapaan myös mustana.
Video- ja still-kameran risteytys, iCamera
Kamera, jossa yhdistyvät video-kamera ja laadukas still-kamera. Kamera, joka on ominaisuuksiltaan ja nopeudeltaan kännykkäkameraa parempi, ja joka on helpompi käyttää kuin tavallinen videokamera. Kamera integroituu saumattomasti muiden Apple-tuotteiden kanssa, kuten iTV:n ja iCloudin. Muotoilu tulee luonnollisesti olemaan Applen yksilöllistä tasoa.
Auto, iCar
Auto, jonka kolmas osapuoli luonnollisesti valmistaa. Muotoilu, sisustus ja käytettävyys ovat Applen käsialaa. Muiden Apple tuotteiden tapaan iCar on tarkoitettu urbaaniin ympäristöön, ja se tulee näkymään auton ratkaisuissa. Myös Applen sisältöpalvelu iCloud on integroitu autoon. Jobs aloitti 2007 neuvottelut iCarista Volkswagenin kanssa. On kuitenkin epäselvää onko valmistaja lopulta VW.
Tupakkakin sähköistyy
Now trending: sähkötupakka. Saa nähdä jääkö trendi pysyväksi.
Balanssi-periaate ennustemenetelmänä
Minulta on usein kysytty minkälaisia menetelmiä käytän laatiessani ennusteita. Trendianalyysin ohella yksi tärkeimmistä on kuitenkin balanssi-periaate. Balanssi-periaate perustuu siihen perusolettamukseen, että samalla toimialalla toimivien yritysten eri aspektien on oltava tasapainossa keskenään sekä lyhyellä, mutta erityisesti pitkällä aikavälillä. Jos tasapaino puuttuu, johtaa se eroihin yritysten välillä niillä alueilla, joissa tasapainon puute on – markkinointi, jakelukanava, tuotevalikoima…
Erityisen helppoa on soveltaa balanssi-periaatetta Suomen markkinoihin. Markkinat ovat verrattain pienet, ja monilla keskeisillä toimialoilla ei ole kuin kourallinen toimijoita. Jos A tekee jotain, tekevät B ja C saman kohta perässä. Miten tämä näkyy sitten käytännössä? No vaikkapa siten, että esimerkiksi operaattoreilla on lähes identtinen tuotevalikoima. Stockmannilla on Hullut Päivät, Sokoksella 3+1 päivää. Valio myi jäätelöliiketoimintansa Nestlelle, Ingman myöhemmin Unileverille. Sama pätee myös yritysten Facebook buumiin. Muuan yrittäjä kysyi kuka haluaa olla mustekasetin kaveri Facebookissa? En osaa vastata tähän nimenomaiseen kysymykseen, mutta jos mustekasettifirma A:lla on Facebookissa toimintaa, niin kohta on B:lläkin.
Vuosi 2012 tulee olemaan kotimaisen vähittäiskaupan todellinen verkkovuosi
S-Ryhmä puuhaa verkkokaupan kanssa, Stockmann avaa verkkokauppaa, eikä Keskon leirissäkään ole hiljaista verkkokaupan puolella. Digitalisaatio on laittanut perinteiset toimijat liikkeelle myös vähittäiskaupan alalla. Yhä kasvava digitaalinen media ohjaa lähinnä verkkokauppaan. Perinteinen media taas ohjaa kivijalkaan. Tämä on ihan tutkittu juttu, tutkimusta vain en muista tässä.
Koska digitaalinen media ohjaa digitaaliseen kauppaan (verkkokauppa), on se siis saanut isotkin ketjut liikkeelle. Varmasti yksi liikkeellesysääjä on ollut pienten nettirautakauppojen menestys. Sittemmin niistä on tullut hieman isompia kauppoja, koska ”vanhoilla kaupoilla” ei ole ollut presenssiä digitaalisessa ympäristössä (=internet). Nyt jättiläiset ovat matkalla nettiin.
Kun nyt 2011 puolella saadaan koneet käyntiin, niin 2012 rytisee verkossa.
Mobiililaitteiden desktop-käyttö on seuraava megatrendi
Ennakoin vuoden 2010 puolella, että kännykän desktop-käyttö on tuleva megatrendi. Ennuste näyttää osuvan osittain oikeaan, sillä tänä vuonna markkinoille on tullut Asus Eee Pad Transformer, joka on käytännössä näppäimistötelakkaa käyttävä mobiililaite, eli taulutietokone. Ennustetta voisi korjata paremmin osuvaan muotoon, että mobiililaitteiden desktop-käyttö on seuraava megatrendi. Tämä tarkoittaa toisinsanoen sitä, että mobiililaitteita kuten kännykkä ja taulutietokone, tullaan käyttämään yhä enenevissä määrin pöytäkoneen ja läppärin omaisesti. Trendin jatkuessa ja mobiililaitteiden tehojen lisääntyessä ne tulevat korvaamaan tavallisia pöytäkoneita ja läppäreitä.
Kotona ja työpaikalla käyttäjällä on siis telakka, johon mobiililaite kytketään ”paikoillaan oltaessa”. Telakassa on kiinni näyttö, hallintalaitteet (näppäimistö, hiiri) ja tarvittavat lisälaitteet usb-liitäntöjen kautta. Tablet-laitteen ollessa kiinni telakassa erillistä näyttöä ei välttämättä tarvita. Kun on aika ”lähteä mobiiliksi”, irroitetaan mobiililaite telakasta.
Nyt älypuhelinvalmistajilla olisi mahdollisuus haistaa ja käyttää tämä trendi hyödykseen. Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaisi sitä, että seuraavan älypuhelinsukupolven mukana seuraisi vaikkapa isohkon usb-hubin kokoinen telakka, johon älypuhelimen voi liittää oheislaitteineen. Älypuhelimen käyttöjärjestelmä sitten skaalautuisi isolle näytölle laitteen ollessa kytkettynä telakkaan. Esimerkiksi Nokialta tällainen telakkamahdollisuudella varustettu älypuhelin olisi kova veto, eikä se kannibalisoisi läppärimyyntiä tai muutakaan, koska Nokia ei valmista läppäreitä taannoista Netbookia lukuunottamatta. Mutta katsotaan kuka haistaa trendin ensin. Asus on jo varsin pitkällä, mutta Asus taas ei valmista älypuhelimia, ainakaan siinä mittakaavassa kuin puhelinjätit.
Tämän blogin vuoden 2011 ennustukset ovatkin pääasiassa koskeneet tablet-laitteita. Ensi vuoden tammikuussa julkaistavassa vuoden 2011 retrospektiossa onkin mukana ainakin nämä kaksi kohdalleen osunutta ennustetta:
1) Amazonin seuraava Kindle on enemmän täysiverinen tablet-tietokone, kuin ”vanhanaikainen” Kindle
2) Mobiililaitteiden desktop-käyttö on seuraava megatrendi
Lukulaitteiden evoluutio kulkee kohti tablet-laitetta – osa 2
Aikaisemmassa blogauksessani Lukulaitteiden evoluutio kulkee kohti tablet-laitetta (1.5.2010) ennakoin lukulaitteiden kehitystä. Tuolloin Amazon lisäsi erilaisia sosiaalisen median ominaisuuksia Kindle-lukulaitteeseensa. Ennakoin, että jos ominaisuuksien lisäystahti jatkuu samansuuruisena myös tulevaisuudessa, niin Kindle muuttuu lopulta tablet-laitteeksi:
Amazon lisää sosiaalisen median toiminnallisuuksia Kindleensä, todennäköisesti vastauksena iPadille. Samalla se tarkoittaa sitä, että lukulaitteiden evoluutio suuntaa kohti rikkaalla toiminnallisuudella varustettuja tablet-laitteita, joissa on kokonainen PC:n kaltainen käyttöjärjestelmä. Amazonin seuraava Kindle saattaa muistuttaa jo enemmän iPadin kaltaista laitetta.
– 1.5.2010
Nyt Amazon julkaisee ensimmäisen Kindle-tabletin, josta TiVi.fi uutisoi näin:
Uuden laitteen nimi on Kindle, vaikka se on hyvin erilainen kuin aiemmat samalla nimellä julkaistut laitteet. Siinä missä Amazonin vanhemmat Kindle-mallit olivat mustavalkoisia lukulaitteita, on uusi laite täysverinen taulutietokone, 7-tuuman värillisellä kosketusnäytöllä.
– 5.10.2011
http://www.tietoviikko.fi/tablet/quotamazonin+halpa+taulutietokone+on+tottaquot/a680040
Tapahtuuko ICT-maailmassa mitään uutta ennen vuosikymmenen puoliväliä?
Vuosikymmenten puolivälit ovat olleet merkittäviä käännekohtia ICT-maailmassa. 90-luvun puolivälissä siirryttiin Windows 95:een ja PC-koneiden yleistymisen aikakauteen. Windows ja PC nousivat standardeiksi, ja internet alkoi yleistymään myös. Tätä jatkui noin kymmenen vuotta, kunnes 2000-luvun puolen välin jälkeen alkoi laajakaistaliittymien siirtyminen valtavirtaan ja Windowsin aseman heikkeneminen eniten käytettynä käyttöjärjestelmänä Applen ja helppokäyttöisten Linux-jakelujen myötä. Aikakautta 2005-2015 ryydittää myös Facebookin nousu.
Mitäpä on sitten näkyvissä tämän vuosikymmenen puolivälin tuolla puolen? Suurin mullistus tulee varmasti olemaan pilvisuuntauksen myötä virtualisaatio. Nopeat laajakaistayhteydet mahdollistavat sekä koti- että yrityskoneiden yhä kasvavan virtualisaation, eli suurin osa käyttäjän tietokoneen laskennasta tulee tapahtumaan pilvipalvelussa – prosessointi ja tallennus. Googlella lienee suurimmat mahdollisuudet päästä hallitsemaan tätä aikakautta konesaliensa ja Chrome OS:n myötä. Virtualisaatio mahdollistaa myös sen, että saman käyttäjän profiili voidaan ladata useisiin laitteisiin – kotitietokone, työkone, älypuhelin, tablet, lukulaite, TV, auto jne.
Myös digitaalinen jakelutie tulee voimistumaan, ja jättää alleen fyysiset CD.t ja DVD:t. Android Marketplacen ja Applen App Storen kaltaiset palvelut tulevat laajentamaan appsien ja ohjelmistojen lisäksi elokuviin ja kirjoihin entistä enemmän.
Mutta kaikki tämä yleistynee vasta 2015 jälkeen.
Hyvästit varastoille – tulevaisuudessa fyysiset tuotteet tulostetaan on demand -periaatteella
EADS’s Airbike is a 3D-printed nylon bicycle, actually looks rather decent
Luin Engadgetin artikkelin materiaalitulostimella tulostetusta polkupyörästä. Aika siistiä, sanoisin. Kehityskulkua voidaan hieman ennakoida eteenpäin, jopa niin pitkälle, että materiaalitulostus tekee tulevaisuudessa useimpien tuotteiden varastot tarpeettomiksi. Polkupyörä voidaan tulostaa millä mantereella tahansa, milloin tahansa.
Haluat siis tulevaisuudessa polkupyörän? Menet vain lähimpään 3D-tulostusmyymälään, ja pyydät heitä tulostamaan sellaisen. Valikoimassa on kaikki pyörävalmistajien uusimmat mallit, jotka on siirretty 3D-tulostimelle CAD-tiedostoina.
3D-tulostuksen kehityskulku alkanee yksinkertaisimmista tuotteista päättyen elektronisten laitteiden tulostukseen. Tehdastuotanto, logistiikka ja varastoiminen vähenee.
Print a house in 24 hours with robots!
Itse asiassa jopa kokonaisen talon voi tulostaa.
Tulevaisuudessa tapetit tulevat seinille sähköisesti
Sähköinen paperi on jo arkipäivää e-kirjojen lukulaitteissa. Kyseessähän on taustavalaisematon paperia jäljittelevä näyttöpinta.
Laajennetaanpa tajuntaa tässä hieman. Samanlaisella e-paperillahan voidaan päällystää asunnon seinät. Kun tarvitaan uudet tapetit, ne voidaan tilata netistä samalla tapaa kuin mikä tahansa tuote tai palvelu. Taitavimmat voivat tehdä tapettinsa itse Photoshopilla. Tarvittaessa tapetteja voi esitarkastella seinillä ennen ostoa.
Eikä tässä vielä kaikki. Osa seinästä voidaan saada toistamaan liikkuvaa kuvaa. Toisin sanoen asunnon seinien e-paperi korvaa television tai videotykin. Tämä tietysti – jos ja kun – e-paperiin saadaan helposti päälle ja pois kytkettävä taustavalaisuominaisuus ja riittävän laajaspektrinen väritoisto. ”Televisioruudun” tuumakokoa voi luonnollisesti säätää portaattomasti, rajana on vain seinän fyysinen pinta-ala. Myös ruudun asemaa seinällä on helppo muuttaa, jos jokin huonekalu on ruudun edessä. Samoin kuka tahansa voi saada seinälleen oman Mona Lisa -taulun 1:1-koossa – virtuaalisena tosin.
Entäpä valaisinkatkaisijat? Ne tuppaavat aina olemaan väärässä paikassa. Jos seinille vedetyssä e-paperissa olisi kosketuspintaominaisuus, niin e-paperille voisi ohjelmoida valaisinkatkaisijat juuri niihin kohtiin kuin haluaa ja niin monta valaisinkatkaisijaa kuin vain ikinä haluat.
Entäpä opastekyltit vaikkapa julkisissa tiloissa? Ei olisi enää tarvetta tehdä fyysisiä kylttejä tai merkintöjä seiniin.
Facebookilla rajattomat mahdollisuudet: ”F-commerce”
E-commerce on ollut esillä jo 90-luvulta asti. Nyt on F-commercen aika. Se viittaa käytännössä Facebookissa käytävään verkkokauppaan. Sosiaalista ostokokemusta on haettu aina 2007-2008 lähtien erilaisin ratkaisuin (Fruugo, UbiMall), mutta kriittinen massa ollaan saavuttamassa vasta nyt. Näyttää lisäksi siltä, että ainoastaan Facebook ja Twitter voivat tarjota tähän sarjaan varteenotettavan ratkaisun. Niissä sosiaalisuus on ”valmiina” tai ”sisäänrakennettuna”. Lienee myös sanomattakin selvää, että Facebookin arvo tulee nousemaan F-commercen myötä pilviin.
Tekniikka Talous Tulevaisuus Blogi 