Netti-tv tulee

http://www.elisa.fi/viihde/

http://www.sony.fi/hub/bravia-lcd-televisiot/2/2/article/id/1237477790887

Katsauksessa IPTV-palvelut (Mikrobitti)

http://en.wikipedia.org/wiki/IPTV

Elisa tarjoaa Viihde-pakettiaan, Sonylta on tullut internet-yhteydellä varustettu Bravia malli – netti-tv:stä on hiljalleen tulossa mainstreamia. Itse asiassa tällä hetkellä kaksi merkittävää digitalisaatiota on alkamassa – kirjojen siirtyminen lukulaitteisiin ja televisio-ohjelmien siirtyminen verkkoon. Aiemmat digitalisaatiot ovat koskeneet musiikkia (mp3, vertaisverkot, latauspalvelut) ja printtimediaa (verkkolehdet).

Mitä netti-tv tuo tullessaan?

• Ladattava sisältö on-demand -periaatteella: elokuvat, sarjat, muut ohjelmat, nettivideopätkät, widgetit yms. Mielenkiintoista on nähdä tullaanko ohjelmia katsomaan enemmän on demand -periaatteella, vai broadcasting-mallin mukaan suorana.
• Fyysisten videovuokraamoiden ja kauppojen dvd-osastojen myynti tulee laskemaan.
• Tarkasti mitattavat katsojaluvut -> tarkasti mitattava (mainos)analytiikka webin tapaan.
• Kilpailua perinteisille broadcasting-toimijoille. Mainos-eurojen karatessa netti-tv:n puolelle broadcasting-toimijoiden on ehkä määriteltävä roolinsa uudelleen printtimedian tapaan.
• Uusia mainontatapoja – 30 sekunnin spotti ei ehkä ole kaikista käytetyin mainosmuoto netti-tv:ssä.
• Toimijakentän sirpaloitumista ja standardien puutetta. Nyt mukana on useita laitevalmistajia, operaattoreita ja stand-alone -toimijoita. Siinä missä broadcasting-verkon spotti tavoitti puoli miljoonaa suomalaista kertaheitolla, vaatii samanlainen peitto netti-tv:ssä todennäköisesti sopimista useiden eri toimijoiden kanssa.
• Lisää dataliikennettä verkkoon -> tarvetta lisäkapasiteetille tai kapasiteetin uudelleenhinnoitteluun.
• Ohjelmistopäivitysten ja virustorjunnan tarpeen myös tv-päätteisiin?
• Globaalin ohjelmatarjonnan, joka ei ole rajoittunutta kansallisiin broadcasting-lähettimiin.

Tässä blogissa on ennakoitu e-kirjojen lukulaitetta joulun 2010 hittituotteeksi. Veikataan samalla netti-tv:n yleistymistä vuoden 2011 aikana.

Televisio vs. netti

Aikaisempi viesti tässä blogissa käsitteli printin ja netin ansaintalogiikkaa, toinen viesti internetin tuloa televisioihin. Lähtökohtaisesti monet julkaisut siirtyivät nettiin ymmärtämättä miten se on erilainen kanavaympäristönä, ja miten mainonta toimii netissä. Sama on tapahtumassa television kohdalla n. 5 vuoden sisällä.

Nykyisen kaltaisesta digiboksista saa näkymään:

1. Terrestriaali/kaapeli/satelliittiverkon kautta näkyvät ohjelmat
2. Pc:n kautta ladatut, digiboksin kovalevylle siirretyt ohjelmatallenteet

Liikkuvan kuvan siirtoon soveltuvien supernopeiden internet-yhteyksien yleistyttyä ja internet-ominaisuuksien tultua digibokseihin ja televisioihin lista näyttää tältä:

1. Terrestriaali/kaapeli/satelliittiverkon kautta näkyvät ohjelmat
2. Pc:n kautta ladatut, digiboksin kovalevylle siirretyt ohjelmatallenteet
3. Netin videopalvelujen kautta välitettävät ohjelmat (digiboksin oma internet-yhteys)

Tämä tarkoittaa myös sitä, että nykyisille terrestriaali/kaapeli/satelliittiverkon toimijoille tulee kertalaakista useita kilpailevia ulkomaisia ja kotimaisia kanavia.

Televisiotoimijat ovat pääosin mainosrahoitteisia. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, kumpi mainostuote on kysytympi netin aikakaudella, 30 sekunnin spotti, vai 100 000 näyttökertaa tai klikkiä. Lisäksi tulee huomioida, että netti-tv:tä katsotaan on-demand periaatteella.

Nettimainonta on yksilöitävissä,  terrestriaali/kaapeli/satelliittiverkon kautta lähettävä broadcasting tekniikkaan pohjautuva mainonta taas ei ole. Mainonnan tehokkuutta voi parantaa todennäköisyyttä lisäämällä. Todennäköisyyttä, jolla katsoja siis reagoi ja vastaa mainoksen nähtyään. Netissä tätä on helppo mitata. Millä todennäköisyydellä katsoja siis on kiinnostunut uudesta autosta, uudenlaisesta partahöylästä, naisten shampoosta yms? Menettääkö vanha broadcasting media mainostajia nettiin siis myös tässäkin?