Etusivu > Työelämän psykologia > Mikä saa ihmiset toimimaan tehokkaasti yhdessä – 3 eri näkökulmaa

Mikä saa ihmiset toimimaan tehokkaasti yhdessä – 3 eri näkökulmaa

Mikä tekee onnistuneen joukkueen? Niin urheilussa kuin työpaikallakin? Yleensä puhutaan kemiasta, ja aivokemia varmasti vaikuttaakin tähän mikrotasolla merkittävästi. Mutta millä tavalla interaktion onnistumista on tähän mennessä selitetty. Tässä kolme eri näkökulmaa.

 

Myers-Briggs

Myers-Briggs persoonallisuustesti lienee tunnetuin ihmisen persoonallisuutta määrittelevä testi. Testi jakautuu periaatteessa neljään osioon. Ensimmäisessä osiossa määritellään onko henkilö ekstrovertti vai introvertti. Toisessa käyttääkö henkilö asioiden selvittämiseen havainnointia ja aistimista vaiko intuitiota. Kolmannessa osassa korostuuko henkilön toiminnassa ajattelu ja logiikka vaiko tunne. Neljäs ja viimeinen osa kertoo elämäntyylistä. Se voi olla joko harkitseva tai spontaani. Testin vahvuus on sen kertoma arvio henkilöstä yksilötasolla. Olen myös nähnyt erilaisia malleja, joiden perusteella voi päätellä Myers-Briggs mallin perusteella miten hyvin kaksi henkilöä tulee toimeen. Mallin soveltaminen kuitenkin isoon joukkoon ihmisiä on vaikeaa. Ehkäpä mallia voisi soveltaa siten, että lasketaan kultakin osa-alueelta joukkueen jakaumaprosentit, ja verrataan niitä yksittäisen henkilön jakaumaan. Mitä enemmän yksittäisen henkilön jakauma on lähempänä joukkueen jakaumaa, sen parempaan interaktioon joukkueen kanssa hän pystyy.

 

Älykkyysosamäärä ja ”communication gap”

Tämän teorian mukaan älykkyysosamäärän normaalijakauman alku- ja loppupäässä olevien on vaikeaa, ellei mahdotonta kommunikoida keskenään. Sen sijaan normaalijakauman keskivaiheilla olevan on helpompi kommunikoida sekä itseään ylhäisemmän että alhaisemman älykkyysosamäärän omaavien kanssa. Teoria puhuu myös kommunikaatioesteestä, joka erottaa kaksi henkilöä. Tämä este näyttäisi muodostuvan henkilöiden välille, jos näiden älykkyysosamäärän ero on 1-2 hajontaväliä. Teorian pohjalta voisi ainakin päätellä, että henkilöiden, joiden kuuluu kommunikoida monien eri ihmisten kanssa on oltava älykkyysosamäärältään vähemmän älykkäitä, jotta todennäköisyys kommunikaation onnistumiseen paranee. Teorian vahvuutena on myös se, että älykkyysosamäärän mittaus on helppoa ja tulokset melko kyseenalaistamattomia.

 

Tunneäly, emotional intelligence

Tämän vuosituhannen alun trenditermi tunneäly on edelleen voimissaan. On olemassa tutkimus, jonka mukaan purjehduskilpailussa veneen päällikön tunneäly on ollut suoraan verrannollinen purjehdusjoukkueen sijoitukseen kilpailussa. Toisin kuten perinteinen/klassinen älykkyysosamäärä, tunneäly on kuitenkin vaikeampi mitata. Lisäksi tunneälyn tutkimus on vasta alkuvaiheissaan. Tunneälyteoria kuitenkin korostaa ihmisten tunnetilojen vaikutusta suorituksen lopputulokseen. Tunneälykäs henkilö tunnistaa hyvin toisen henkilön tunnetilan ja pystyy toimimaan sen mukaisesti – hän jopa pystyy vaikuttamaan siihen. Korkea tunneälykkyys korreloi esimerkiksi onnistuneen johtamisen kanssa, mutta on tärkeää kaikilla tasoilla.

  1. Ei kommentteja.
  1. No trackbacks yet.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: